Potkurit

Potkurit on regyt, ga ei varzinaine, se on äijiä korgiembi da pitkembi. Sit on kaksi pitkiä jallastu, net ollah ravvas luajitut. On istuin yhtele hengele, ravvas da puus azuttu, nägemäl stuulu rouno.

Potkuriloil čuruandu

Potkuriloil čuratah kahtei libo yksinäh. Yksi čuruaju seizou istuimen tagan, piettelöy sidä mollembil käzil. Hänel yksi jalgu on potkuriloin yhtel jallaksel, toizel häi potkuau, työnnyttäy regyzii edehpäi. Toine čuruaju istuu istuimes, hänel ei pie nimidä ruadua.

Nimen alguperä

Potkata, potkie-sanois tulou potkuriloin nimi. Suomen kieles se on potkukelkka, suorah kiännetynny – potkuregyt. Ven’alazet da Ven’al eläjät sanotah nämmii regyzii suomelazikse regyzikse. Vikse sendäh, ku tuldih net Ven’ale Suomespäi, kus čuratah potkuriloil äijän.

Potkuriloin istourii

Yhtelläh potkuriloin roindumuannu pietäh Ruoččii, kus luajittih niidy vie 1800-luvul jiädy myöte suarespäi toizele liikundah niškoi. Silloi potkuriloil vedeltih tavarua. Niilöi käytettih kalastajat da t’ulieniloin pyydäjät. Poštankandajatgi vedeltih niilöil poštua.

Käyttö

Tänäpäi äijis mualois nämmii regyzii käytetäh talvel kalastajat. Jiädy da lundu myöte potkuriloil on hyvä vediä pyvvyksii, suaduu kalua da kalastajes ei pie seizuo, potkurit ollah hyvänny istuimennu.

Sportu

Pohjasmualois potkuriloil čuruandas voibi sanuo tuli sportu. Suomes enzimäine potkuriloil čuruajien yhtistys perustettih vuvennu 1890. Luguloin 1800-1900 rajal ruvettih pidämäh potkuriloil čuruajien kilboi da potkuriloil čuruandas Suomes rodih samanarvoine sportulaji hiihtändän da luistelendan rinnal.

Keli

Potkuriloil on hyvä čurata lagiedu muadu myöte, net sežo pätäh mägyričöis čurattavakse. Pidäy olla vai hyvä keli, syviä lundu myöte net pahoi mennäh. Yhtelläh paras on čurata jiädy myöte.