Peiboi

Peiboi (lat. Fringílla coélebs) on meččylindu, kudamua Karjalas on enämbi toizii linduloi. Karjalan suves yhtele neliökilometrile meččymuadu pezoittuu läs 80 puarua tädä linduu.

Peiboi

Leviendy

Peiboidu on eri mečis, se ei suvaiče vai nuordu, vaste vai vezoile työndynytty meččiä leikattuloin meččien kohtal. Peiboidu on myös linnan puustolois. Karjalas sidä on kaikkiel, pohjazembis piirilöis vaiku vähembi.

Peiboi on muuttolindu. Suvi-Karjalah enzimäzet peiboit tullah sulakuun allus- sulakuun keskipuoles. Pohjazih piirilöih tullah sulakuun loppussah-oraskuun algussah. Enzimäzikse ainos tullah ižäčyt.

Ulgonägö

Peiboi on kirjavu. Ižäčyn alapuoli da šokat ollah muzavanmaksankarvazet, piä da n’okku ollah taivahankarvazenharmuat, očas peiboil on mustu tačmu. Selgy on ruspakko-maksankarvaine, hännän alapuoli – vihandettavu. Siives olgupiän kohtas on suuri valgei tačmu. Emäččylöin väri on enämbäl harmuan-muzavanruskei. Peiboil on kuului, viheldäi da omaluaduine iäni.

Pezoitundu

Peiboit luajitah pezät kaikkih puuloih, paiči huabua. Toiči luajitah tuhjoloihgi: kadajah da buzinah. Pezät ollah 1-18 metrin korgevuol, enimyölleh 3-5 metrin korgevuol.

Havvondu

Emä haudou 4-6 jäiččiä. Sil havvondah da poigazien syötändäh pezäs menöy 12-13 päiviä. Peiboit havvotah poigazii vaiku kerran kezäs.

Muutandu

Peiboit ruvetah lähtiemäh lämmih mualoih jo elokuun lopus-syvyskuun allus.

Literatuuru

В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002