Orkestru (griekan kieles ορχήστρα) – suuri soittajien joukko. Eroituksekse toizis pienembis soittajien joukkoloispäi (kamerujoukkolois), orkestras erähät sen soittajat perustetah joukkoloi, kuduat soitetah unisonah (otetah yhtel aigua yhten noutan).

Simfouniiorkestru

Histourielline kerdomus

kohenda

Suurien joukkoloin yhtelaigahizen soitandan ideju on roinnuh ennevahnas: vie Jegirtas pienet soittajien joukot yhtes soitettih erilazis pruazniekkois da muahpanendan aigua. Nouttukirjuteksien jagamizen mallinnu on Monteverdin tevoksen ”Orfei” noutat, kuduat oldih valmistettu nellähkymmeneh soittimeh niškoi: sen verdua soittajua oli mantanskoin gertsogan perehenlähiläzien keskes. 17 (seiččementostu) vuozisuan aigah tavan mugah ansambl’at perustettih lähisugulazis soittimis, da vai toiči käytettih yhtes erisugulazii soittimii. 18 (kaheksantostu) vuozisuan allus jo roittih orkestrat, kudamis oldih vai kielisoittimet: enzimäzet da toizet viulut, al’tat, violončelit, kontrabassut. Nengoine soittimien kogomus andoi vallan käyttiä täytty nelli-iänisty yhtehsobuu oktavallizen kahtendetun bassunke. Orkestran johtai yhteltiedy soittigi generalbassun (noumerbassun) partien klavesinal libo organal (kirikön muuziekas). Jälles orkestrah puututtih goboit, fleitat, da fagotat. Puaksuh fleitoil da goboloil soitettih samat soittajat, sendäh nämmä soittimet ei voidu andua iändy yhtelaigua. Toizen 18-vuozisuan puolen aigah orkestrah liityttih klarnietat, torvet da lyöndysoittimet (pompotit da litavrat). Sana ”orkestru”(”orhestra”) tuli kieleh sanas, kudai merkiččöy pyöryziä tilua ennevahnazen griekan teatran lavan ies. Sih sijoitui griekkalaine hora, joga tragiedien libo komiedien ozanottai. Renessansukavven aigah da sit jälles 17-vuozisual orhestra muutui orkestruhavvakse da sentäh andoi nimen soittajien joukole, kudai oli sih orkestruhaudah sijoitunnuh.

Simfouniiorkestru

kohenda

Simfouniiorkestru on moine orkestru, kuduas on mondu luaduu soittimien joukkuo, sit ollah kielisoittimet, puhundusoittimet, lyöndysoittimet. Moizen yhtiständän perusteh on roinnuh Jevroupas 18-vuozisual. Enzimäi simfouniiorkestrah kuuluttih jouhisoittimet, puuhizet da vaskizet puhundusoittimet. Sih liityigi vähäluguine lyöndysoittimien joukko. Jälles jogahine niilöin joukkoloin kogomus oli leninnyh da muttunuh eriluaduzekse. Nygöi suures orkestroin perehes eroitetah pieni da suuri simfouniiorkestru.

Pieni simfouniiorkestru on klassiilline orkestru, kudai soittau klassiillistu muuzikkua (18-19-vuozisavoin) libo sen nygyaigastu matkitandua. Sen kogomus on nengoine: 2 fleitua (harvah pieni fleitu), 2 goboidu, 2 klarniettua, 2 fagottua, 2 (harvah 4) valtornua (kiärehtrubua), toiči 2 torvie da litavrat. Sen kielisoittimien joukko ei ole enämbi 20 soitindu (5 enzimästy da 4 tostu viuluu, 4 al’tua, 3 violončellii, 2 kontrabassuu).

Suuri simfouniiorkestru ottau vaskizeh puhundujoukkoh trombonan tuubanke da voi olla ihan omaluaduzennu kogomustu myö. Puuhizien puhundusoittimien lugu (fleittua, goboidu, klarniettua da fagottua) voi olla läs viitty soitindu joga laijis (klarniettua toiči on enämbi) da voi olla niilöin soittimien eri roduu (pieni da al’tufleitat, goboi d’amur da anglien torvi, pieni, al’tu- da bassuklarniettu, kontrafagottu. Vaskizien puhundusoittimien joukko ottau läs 8 valtornua (sih joukkohgi vagneran (valtornu) tuubat), 5 torvie (sih luguh pieni, al’tu, bassu), 3-5 trombonua (tienoru da bassu) da tuubu. Toiči käytetäh saksofonoi (kaikkii, 4 laijii. Kielisoittimien joukon lugu voi olla enämbi 60 soitindu. Voi olla äijy eriluadustu lyöndysoitindu (sen joukon pohjannu ollah litavrat, pieni da suuri pompotti, torielkat, kolmikko, tamtam da kellozet). Puaksuh käytetäh arfua, fortepianua, klavesinua, organua. Suuren simfouniiorkestran lugu on läs sadua soittajua.