Oravu

Oravu on pieni turkinahkuelätti.

Leviendy Karjalas

Oravua on kaikis Karjalan mečis, yhtelläh enämbi niidy on suvipuoles, kus on eri luaduu da eri igiä meččiä.

Liikundu

Oravu eläy puulois. Sen hyppävykset voijah olla monimetrihizet. Hyppijes oksalpäi toizele oraval tazapainoh niškoi on händy. Sidä paiči, hännäl oravu kattavuu muates. Hännän liikundas nägyygi elätin mieli da ičentundo.
Kezän aigua, konzu on kylläl syömisty, oravu liikkuu suutkis kaikkiedah läs puoldukilometrii. Oravan eländykohtannu ollah kuuzi- da pedäimečät. Niilöis elätti löydäy enin syömisty. Niilöih se luadiugi ičelleh pezän.

Syöndy

Syöy oravu kuuzen da pedäjän siemendy, linduloin jäiččiä, böbökkiä, muarjua da gribua, puuloin lehtenkandua. Konzu ei ole siemenvuozi, oravu voi hyppie syömizien ečos vägi suuren palan. Tämä liikunduaigu piädyy sygyzyh. Silloi oravat, ku suas löydiä syöndykohtat, voijah liikkuo monii sadoi kilometrii.
Oravat ollah lekkehel enimyölleh huondeksel da ehtäl. Syömizien löyttyy, vuitin syvväh kerras, toizen vuitin pannah peittokohtih, talven varah. Ga pahan siän aigah elätti voi olla hätken aigua pezäs.

Pezä

Oravan pezä on luajittu oksis da on kerän nägöine. Sydämes on pehmei katekerros kazvilois. Oravat, kudamil ei ole omua peziä, eletäh tyhjis puuloin kololois.

Kiimuaigu

Oravat eletäh yksitellen, poikevuksennu on kiimuaigu, kudai elätil algavuu tuhukuul. Kohtu oraval kestäy 35-40 päiviä da sulakuul sil rodieu 3-10 poigastu. Poigazii kazvattau emä. Oravanpoigazet kazvetah terväh da jo puolentostu-kahten kuun igäzinny net ruvetah elämäh ičepiänneh.
Kezäkuul oravil on toine kiimuaigu. Toine poigoveh, kudai jo ei ole moine suuri, rodieu heinykuun lopus – elokuun allus.

Turkin vaihtandu

Oravu vaihtau turkin kaksi kerdua vuvves. Talvel oravan nahku on tuuhei, tuhkanharmai. Vaiku händy da korvien n’okat jiäjäh muzavanruskiet. Keviäl turkin vaihtandu algavuu piäs, loppuu tagapuoleh, sygyzyl kai on vastukarai. Händyhäi muuttau karvan vaiku kerran vuvves. Kezäl oravan nahku on lyhyt da ylen pehmei, muzavan ruskiedu värii.

Lugu Karjalas

Oravu eläy meččyololois vähän, sille vijannu ollah pedoelätit, voimattomukset da syömizien vähys. Oravan suurin vihaniekku on niädy, kudamale enzimäine on piälimäine syömine.
Kaččomattah sih, ku oravan nahkua vähembäl ruvettih pidämäh hinnois, se endizelleh on kallis mečästyselätti. Oravile pannah ravvat da meččuijah sidä orožanke pystykorvukoirien vuoh. Tämän vuvven lugemizien mugah Karjalas on enämbi 90 tuhattu oravua.