Nousia Ven'alaine[1] libo Nousia Karjalaine[2] libo Nousia Ryds[3] libo Nousia Ryssä[4] oli 1500-luvul elänyh ristikanzu. Häi on tovennägözesti olluh Kägisalmen guberniespäi lähtözin olluh karjalaine. Häi ozutti selonteol karjalazien vahnoi laukkutielöi, kudamii myö kulgiettih Kägisalmes Pielisjärvele da ielleh Ouluh da toizeh suundah Vienanmerele.[5] Häi ozutti sen korolin aziimiehele Jaakko Teitile.[6]Selostus on jullattu tevokses "Jaakko Teitin valistusluettelo Suomen aatelistoa vastaan vuosilta 1555-1556" (1894).

"Nousian reitti," nimitetty myösgi "Pohjantiekse"

Kirjalližuttu kohenda

  • Jaakko Teitin valitusluettelo Suomen aatelistoa vastaan v. 1555-1556 = Jakob Teitts klagomålsregister emot adeln i Finland år 1555-1556 / johdannon kirj. ja painoon toim. Kustavi Grotenfelt. Suomen Historiallinen seura, 1894. 408 s. Sarja: Todistuskappaleita Suomen historiaan 5
  • Tapio Salminen, Nousia Venäläinen ja taivaltie Käkisalmesta Ouluun, 1999 teoksessa: Tapani Mauranen, Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tuhat vuotta teitä, kaksisataa vuotta tielaitosta. Edita 1999 - Tielaitoksen 200-vuotishistoria, 1. osa

Lähtehet kohenda

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 501 - Nimi kirjoitetaan toisinaan pienellä: Nousia venäläinen
  2. Sulevi Juhola, Rauhaton raja -seminaari
  3. Martti Piltz, Vornan museotie, Historiaselvitys
  4. Hiitolanjoki.fi
  5. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 501
  6. Vuonislahden varhaishistoriaa, Vuonis.net