Nobel-palkindo

Nobel’-palkindo (ruoč. Nobelpriset, angl. Nobel Prize) on yksi arvokkahimis rahvahienvälizis palkindolois, kudai joga vuottu miärätäh suuren tiedotutkimuksen, vallankumovuksien keksindölöin libo kul’tuurah libo yhteiskundan kehitykseh panoksen periä.

Nobel’-palkindo

Nobel’-palkindo on nimitetty dynamitan keksinyön ruoččilazen Al’fred Nobel’an kunnivokse. Se on fiziekan, himien, liečetiijon, kirjalližuon da rauhan alal juattavu palkindo. Sežo on olemas muga sanottu talovustiijon Nobel’-palkindo, kudai miärärtäh vuvven 1969 algajen. Enzimäzet viizi palkindokategouriet perustettih Nobel’an testamentan mugah vuonnu 1895 da enzimäzet palkindot juattih vuonnu 1901. Ruočin keskusbankan talovustiijon palkindo Al’fred Nobel’an mustokse perustettih vuonnu 1968 da enzimäine palkindo annettih tuliennu vuonnu. Nobel’-palkindoh kuuluu ližäkse läs miljonu jevruo den’gupalkinduo.

Paiči Nobel‘an rauhanpalkinduo, kai muut palkindot miärätäh Stokgol’man konsertukois Ruočis. Nobel’an palkindo miärätäh Oslos. Rauhanpalkindon suajan piätetäh erilline komitiettu, kudai vallitah Norviegien parluamentu.

Palkindo voijah suaja vaigu eri ristikanzat, ei laitokset (paiči rauhanpalkinduo). Rauhanpalkindo voijah miärätä sego eri ihmizile, sego virrallizile da yhteiskunnallizile laitoksile. Gu komitietan ozanottajat ei löydy hyviä tevoksii, palkindo voi jiäjä juamattah. Sežo palkindo annetah vaigu hengis olijoile ristikanzoile. Piädokumentu, kudai miäriäy palkindon andamizen siännöt, on Nobel’an rahaston ustuavu.