Muinaine Jegiptu

Muinaine Jegiptu oli muinaine sivilizatsii koillizes Afriekus, alovehil kus nygöi on Jegiptu da Sudan. Se oli olemas nečilleh vuozinnu 3150–30 eaa. da läis kogo sen aijan sidä haldivoičči halliččijat kudamii kučuttih nimel "faraon". Heijän niškoi srojittih piramidu haudoi, kudamih pandih sydämeh ezinehii, kirjutuksii da čomenduksii. Niilöin täh muinaine kul'tuuru tutah ylen hyvin. Tiijonala, kus tutkitah muinastu Jegiptua, on jegiptolougii. Suurin da tundietuin jegiptalazis piramidois on Kheopsan piramidu.

Muinaine Jegiptu kartal.

Muinazen Jegiptan menestysty on sellitetty sil, ku se sijaiči Niilan varrel. Joven varren meheväs muas kazvoi hyvin vil'l'at, da se oli tärgei liikendehväyly.

Muinazen Jegiptan taiduo.

Nimi

Muinazet jegiptalazet kučuttih heijän omua muadu nimel kemet "mustu mua". Se tarkoitti alovehii, kus kazvoi vil'l'u. Elotoi tagamua da tundematoi aloveh oli deshret "ruskei mua". Omua iččie hyö kučuttih nimel remet-en-kemet, "mustan muan rahvas".

Lähtehet

• https://fi.wikipedia.org/wiki/Muinainen_Egypti
• Grönblom, Rolf: Faaraoiden Egypti. (Faraoernas Egypten, 2000.) Suomennos Tuula Kojo. Espoo: Schildts, 2002. ISBN 951-50-1259-7.