Meteoroi

Meteoroi libo tiähtenlendo on pieni kivine tai metallihine kappaleh kosmossu. Meteoroi voi eroitetah kappalehen joga on nägeväzesti pienembi ku asteroidu, sen kogo voi vaihtua jüvän suuruzii enindäh metrin suuruizen kappalehen suuruuzii. Kappalehet jotgu ollah pienembii ku meteoroi javottelou mikrometeoroidii tai kosmiččupölüloi.

Rakendeh

Suurin oza meteoroi on südämes niikelöi da raudua, da niilöil on kolme javotellah: raudu, kivi da kivine-raudu.

Meteoroidu menemäs muan atmosfierui, da muuttuu nägüvih meteoroi.

Jotgu meteorodii südämes suattua olla pienii jüvän kogozia paloi, jotu sanotah kondruloi da kondriitoi. Meteoroi kus ei ole näidä ominazuksii sanotah akondriitoi, da nennis on vähäzen tai ni ühtü muan ulgopuolistu raudua.

Päiväzensistiemus

Suuri miärä meteoroi tuliet asteroidulovehii, da jotgu meteoroi ollah ozii objektua kui Marsii da Kuudamii, mitbo murduo iskun täh.