Meččykana
Meččykana[1] (Lagopus lagopus) on tedriroduhine lindu. Talvel se on valgei, kezäl – keldazettavah-muzavanruskei. Ižäččylöil silmien piäl on leviet ruskiet kulmat. Talvel linduloin sorkien sormis on enämbi höyhendy, mi auttau niilöile liikkuo lundu myö. Emämeččykana voi painua puolikiluo, ižä – 700 grammua. Nämmä linnut terväh juostah.
Leviendy Karjalas kohenda
Meččykanua on kogo Karjalan tazavallas, yhtelläh enämbi linduu on pohjaspiirilöis. Meččykana suvaiččou sammaldunnuzii suoloi, kus kazvau pajuu, koivuu da piendy pedäjiä.
Syöndy kohenda
Talvel meččykanat eletäh parvittain da konzu on lundu, vietetäh yöt lumes. Sil aigua linnut syvväh pajun, koivun da pedäjän lehtenkandua da vezua. Ku löyttäneh muarjua libo muarjutuhjoloin oksua da lehtie, syvväh niidygi.
Kiimuaigu kohenda
Keviäl meččykanal, kui toizil tedrilinduloil, on kiimuaigu. Sen aigah linnut löytäh ičele puaran da joga puaru rubieu elämäh omal tietyl alovehel. Ižämeččykana akkiloiččou da vardoiččou emiä. Emä haudou kymmene da enämbigi jäiččiä, kudamat ollah keldazettavat muzavanruskieloin tačmoinke. Havvondu kestäy läs kolmie nedälii. Haudojua emälinduu pezäs sen värin hyvyös ei nävy.
Linnunpoigazet konzu rodivundan jälles kuivetah, jo iče voijah juosta muamale peräh, kudai vedäy niidy märrembih kohtih. Enzi päivinny poigazet syvväh böbökkiä da niilöin toukkua, sit ruvetah syömäh kazvisyömisty. Jälles rodivundua kolmen-nellän nedälin mendyy net jo ruvetah lendämäh.
Poigoveh leviey da kazvanuot kolmekuuhizet poigazet, kudamat ollah yhtenjytyi suuret aiguzien linduloinke, ruvetah elämäh ičepiänneh.
Lugu Karjalas kohenda
Vuvven 2016 talvilugemizen mugah Karjalas on 170 tuhattu meččykanua.