Mars (planiettu)
Mars (simvolu: .svg){kind=small}
) on päiväzensistieman planiettu. Päiväzes laskiettuu se on nel'l'äs päiväzensistieman planiettu. Planiettu on nimetty roumalazen mifolougien voinanjumalan Marsan mugah. Ruspakon Marsan läbimittu on läs puolet Muan läbimitas, da se on ristikanzale elinkelvotoi.[1] Marsas on höyrynny, nestehenny [2] da jiänny olijua vetty sego ylen ohut guazukehä, kuduas suurin oza on hiilidioksidua da loput enimyölleh azottua.[3] Marsal on kaiken ližäkse ylen vilu. Marsal on kaksi piendy kuudu, Phobos da Deimos.[4]
Marsal ei ole elaigua. Aijemba Marsan tulivuoriloin guazus sinne oli roinnuh tihei guazukehä, da silloi Marsal oli suurii merilöi.[5] Nygözen Marsan pindu muistuttau Muan hiekkumuadu da Kuudu. Marsal on kruatteriloi, syvii alangoloi, kuivanuzii jovenuomii, peskud'uunua da pilvii.[6] Marsua on tutkittu moneh kerdah. Tässäh todevuttamatoi lendo Marsah on yleine suunnittelun aihe.
Histourii
kohendaAijembat havaindot
kohendaJo ammui huomattih, gu Marsa on yksi taivahal liikkujis tähtilöis libo planietois. Enzimäzinny oldih muinazet jegiptalazet.[7]
Giacomo Maraldi huomai planietan pyörivän 1600-luvun lopul da 1700-luvun allus. Maraldi ei olluh varmu, oldihgo planietan tummembat piirdehet oza planietan pindua, vai pilvimuodostelmii.[8]
Enzimäzii aiga tarkoi kartoi oli piirretty vaste 1800-luvun loppupuolel. Johann Hieronymus Schröter oli piirdänyh Marsan kuvan 1700-luvun lopus da nägi planietan napalakit da erähii pinnan piirdehii. Hänen mieles planietan tummembat kohtat oldih pilvilöi.[9]
Myöhembi tutkimus
kohendaVuonnu 1877 Asaph Hall löydi Marsan kuut Phoboksen ja Deimoksen,[10] da samannu vuonnu italielaine tähtitiedäilii Giovanni Schiaparelli väitti, gu nägi kanualoi Marsan pinnal.[11]
Veziihöyryy da kislorodua ečittih 1900-luvun allus Marsan guazukehäs, ga niidy ei lövvetty.
NASAn vuvven 2015 syvyskuus ilmahpiässyön tutkimuksen mugah Marsan pinnal voit olla juoksevua vetty.[12]
Fyyzizet ominažuot
kohendaPindu da geologii
kohendaKaugoputkel kačotunnu Marsal nävytäh tummembat da valgiembat alovehet (manderehet da meret) sego napalakit, kudamien kogo vaihtelehes vuvvenajan mugah. Tunnetuin Muaspäi nägyi pinnanmuodo on tummu Syrtis Major, kudai ollou tulivuoren tummembua ainehtu. Marsan pindu mustoittau ozakse Kuudu, ozakse Muadu. Pohjazel pallonpuoliskol on enimyölleh valgiembua endisty merenpohjua. Suuremban ozan Marsan suvipallonpuoliskos peitetäh kruatterit.
Avarusluotaimet löyttih Marsan pinnal suurii tulivuorii, kuadualois korgevin on Tharsiksan ylängön Olympus Mons da suurin Alba Patera. Se on enämbi 4000 km pitky, 200 km levei da erähis kohtis enämbi 9 km syvä notko Valles Marineris.[13] Hellas da Argyre ollah suurembii muinazii törmävyskruatteriloi.
Planietan pinnal on virdanuh vetty.
Kačo vie
kohendaLähtehet
kohendaKirjalližuttu
kohenda- * * *
Aihies muijal
kohenda- Mars (Astronettu)
- Mars (Nineplanets.org)
- Nasan Mars-tutkimuksen piäsivu
- Google Mars
- Ursa: Ari-Matti Harrin ezitelmy Marsas
- Ursa: Harri Haukan esitelmä Marsista
- Ursa: Markus Hotakaisen esitelmä Marsista
- Ursa: Tero Siilen esitelmä Marsista
- Kuvia Marsista (Arizonan yliopisto)
- New book argues NASA’s Viking discovered Mars life. WSU Today 22.4.2010.
Viittehet
kohenda- ↑ name="YTO">Henarejos: Yötaivaan opas s. 103
- ↑ Pitää varoa likaamasta Marsia|Julkaisu = Tiede|Vuosikerta = 35|Numero = 11|Sivut = 10–11
- ↑ http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke = Mars Fact Sheet|tekijä = David R. Williams|ajankohta = 1.9.2004|julkaisija = NASA|viitattu = 3.11.2012
- ↑ http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke = Mars Fact Sheet|tekijä = David R. Williams|ajankohta = 1.9.2004|julkaisija = NASA|viitattu = 3.11.2012
- ↑ http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Mars/Marsmeret.html%7Cnimeke = Marsin muinaiset meret|julkaisupaikka = Oulu|julkaisija = Oulun yliopisto|viitattu = 3.11.2012
- ↑ http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Mars/Marsmeret.html%7Cnimeke = Marsan muinazet meret|julkaisupaikka = Oulu|julkaisija = Oulun yliopisto|viitattu = 3.11.2012
- ↑ http://adsabs.harvard.edu/abs/2008POBeo..85...19N%7Cnimeke = Senenmut: An Ancient Egyptian Astronomer|tekijä = B. Novankovic|julkaisu = Publications of the Astronomical Observatory of Belgrade|ajankohta = 2008|viitattu = 3.11.2012
- ↑ name="Sheehan3">Sheehan: The Planet Mars: A History of Observation and Discovery (luku 3)
- ↑ name="Sheehan4">Sheehan: The Planet Mars: A History of Observation and Discovery (luku 4)
- ↑ http://www.ursa.fi/extra/kosmos/m/marsin_kuut.html%7Cnimeke = Marsin kuut|julkaisija = URSA|viitattu = 3.11.2012
- ↑ Sheehan5": The Planet Mars: A History of Observation and Discovery (lugu 5)
- ↑ https://www.nasa.gov/press-release/nasa-confirms-evidence-that-liquid-water-flows-on-today-s-mars%7CNimeke = NASA Confirms Evidence That Liquid Water Flows on Today’s Mars|Tekijä = Anderson, Gina|Julkaisu = NASAn verkkosivut|Ajankohta = 28.9.2015|Julkaisija = NASA|Viitattu = 29.9.2015|Kieli =
- ↑ http://www.britannica.com/eb/article-9342904/Valles-Marineris%7CNimeke = Valles Marineris|Julkaisija = Encyclopædia Britannica|Luettu = 14.5.2008