Marjatta Kurenniemi
Lea Marjatta Kurenniemi (omua suguu Mikkola; 7. oraskuudu 1918 Helsinki – 14. kylmykuudu 2004 Taipalsaari) oli produktivnoi suomelaine lapsien- da nuorienkirjuttai.[1]
| Marjatta Kurenniemi | |
|---|---|
 | |
| Roindunimi: | suom. Lea Marjatta Mikkola |
| Ammatti: | писательница, переводчица |
| Rodivui: | 7. oraskuudu 1918 |
| Roindukohtu: | |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 14. kylmykuudu 2004 (86 года) |
| Kuolendukohtu: | |
| Ukko / akku: | Tauno Kurenniemi[d] |
| Lapset: | Erkki Kurenniemi[d] |
Kurenniemi piäzi studentakse vuvvennu 1938 da opastui suomen kieldy Helsingin yliopistos.[2] Kurenniemen enzimäine tevos oli vuvvennu 1946 ilmah piässyh suarnuromuanu Pukke Punamuurahaisen seikkailut.[3] Tunnetumbii Kurenniemen tevoksii ollah Onneli da Anneli -kniigat. Saara Cantellan ohjatut kinot Onneli ja Anneli (2014) da Onnelin ja Annelin talvi (2015) pohjavutah Kurenniemen kniigoih.
Kurenniemi sai Topelius-palkindon vuozinnu 1954, 1967 da 1987, valdivon kirjallizuspalkindon (Suomi) vuozinnu 1976 da 1981 da Pro Finlandia -medalin vuvvennu 1969. Lizäkse häi sai Tirlittan-palkindon vuvvennu 1999 da taijon valdivonpalkindon (Suomi) 2003.[4]
Marjatta Kurenniemel da filosoufien douhturi Tauno Kurenniemel oli viizi lastu.
Tevoksii
kohenda- Pukke Punamuurahaisen seikkailut (Valistus, 1946, suarnuromuanu)
- Unikon satuja (WSOY, 1947, suarnukerävys)
- Sadepäivän satuja (Valistus, 1947, suarnukerävys)
- Varjo kalliolla (Valistus, 1948, brihoin šeikkailukniigu)
- Jannun ihmeelliset seikkailut (Valistus, 1949, lapsienkerdomus), 2. painos Jannu-vasikan ihmeelliset seikkailut (1978)
- Oli ennen Onnimanni (Valistus, 1953, suarnuromuanu)
- Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla (Tammi, 1954, suarnuromuanu)
- Antti Karoliina ja muita hassuja satuja (Valistus, 1954, suarnukerävys)
- Puuhiset (Tammi, 1955, suarnuromuanu)
- Matka Kauas-Maahan (Valistus, 1956, suarnukerävys)
- Kuu omenapuussa (Valistus, 1958, suarnukerävys)
- Kesälintu (WSOY, 1959, tyttölöin kniigu)
- Varpusprinsessa (Valistus, 1964, suarnukerävys)
- Kaksi kukkopilliä (yhtes Kaija Pakkasen kel, WSOY, 1968, runokniigu)
- Kaukana täältä (WSOY, 1972, suarnukerävys; kogovus kaunevimbii suarnoi)
- Leenan sininen päivä (WSOY, 1975, lapsien argikerdomus)
- Pilvipaimen (WSOY, 1976, suarnukerävys)
- Vaari (WSOY, 1976, Tenavakerho)
- Höpsökärpänen (Weilin+Göös, 1980, suarnukerävys)
- Seitsemän meren tuolla puolen (WSOY, 1980, suarnukerävys)
- Joulun ikkuna (Weilin+Göös, 1984, suarnukerävys)
- Marjatan satuja (WSOY, 1992, suarnukerävys)
- Kolme kissimissiä ja muita runoja (WSOY, 1995, runokerävys)
Onneli ja Anneli -sarju
- Onnelin ja Annelin talo (WSOY, 1966)
- Onnelin ja Annelin talvi (WSOY, 1968)
- Onneli, Anneli ja orpolapset (WSOY, 1971)
- Onneli, Anneli ja nukutuskello (WSOY, 1984)
- Putti ja pilvilaivat (WSOY, 1987)
- Putti Puuhkajasaarella (WSOY, 1989)
Lähtehet
kohenda- ↑ Marjatta Kurenniemi. Kirjasampo.fi. Lugiettu 4.1.2016.
- ↑ Marjatta Kurenniemi kirjasampo.fi. Lugiettu 4.1.2016
- ↑ Ahola, Suvi: Muistot: Marjatta Kurenniemi HS.fi. Lugiettu 4.1.2016
- ↑ Ahola, Suvi: Muistot: Marjatta Kurenniemi. Helsingin Sanomat. Lugiettu 4.1.2016.