Maido

Maido on imettäjien nännilöispäi libo maidorauhnoispäi erittämy nestemäine aineh, kuduan tarkoitus on syöttiä imettävii.

Stokan maiduo.

Paginkieles tavan mugah maijol tarkoitetah lehmän maiduo. Lehmänmaijon ližäkse vie vuohen, lambahan da vezibuivolan maido ollah talovuon da einehellizesti merkittävii. Vie hevon, verbl'uudan da oslan maiduo on käytetty ihmissyömizenny.

Histourii

Vermeeran Maidotyttö

Maiduo on säilytetty hapattamal maidohappobakteerieloin libo drožein avul hapanmaijokse. Maiduo käytettih jo enne vuottu 6500 eaa. Padoih jiännyöt orguanizet jiändehet tovistetah, gu lypsämine oli suosittu alovehil, kudualois lehmät oldih tavallizimbii migu lambahat da vuohet.

Maijon minerualuainehet

Maijos on äijy minerualuainehtu, ezim.: kal’tsiedu, magniedu, kaliedu, fosforua, hluorua da rikkii.

Kal’tsii on maijon ylen tärgei aineh. Sidä maijos on 100–140 mg%. Sen miäry riippuu lehmän syömizes, rovus da vuvvenaijas. Kezäl maijos on vähembi kal’tsiedu, kui talvel.

Fosforua maijos on läs 74–130 mg%. Sen miäry riippuu lehmän syömizes da rovus.

Magniedu maijos on vähän: 12–14 mg%. Se on tärgei aineh.

Kaliedu maijos on läs 135–170 mg%, natriedu 30–77 mg%, hluorua on 90–120 mg%.

Maijon ominažuot

Hyvä maido on ilmai šakšuu da hiudalehii. Sen väri on valgei.

Maijon maguh da hajuh vaikutetah lehmän rodu, tervehys, syömine, maijon säilytysolot dmi.

Maijon käyttämine

Maiduo käytetäh erilazien pudroloin valmistamizes. Sidä ližätäh čuajuh da koufeih. Maijos luajitah äijy syömisty, ezim. juustuo, sliuhkoi, kannatestu, ruahtuo, r’aženkua, ruahtomaijonvetty, kefiirua, bifidoukkua, jogurtua, hapainmaiduo imi. Pädöy maido piirualoin pastajesgi. Ezimerkikse vävvynpiirualoin kuorehii luajittih maijoi, lizättyy sih suolua da jauhuo.

Mielenkiindozet faktat

Äijien kanzoin starinois kuulužat jumalat juodih žiivattoin maiduo (ezim. Zevsua syötettih kozan maijol).

Vuonnu 1923 vägevy mies Bernard Manfadden kirjutti žurnualah kirjutuksen, kudamas häi kuččui vastelypsettyy maiduo tovvelizekse ”väin eleksiirakse”.