Avua piävalikko

Lerpwl (kymrikse) libo Liverpool (angliekse) on linnu Pohjas-Anglies lähil Kymrinmuan rajua.

Lerpwlan kymriläzetKohendele

Hos Lerpwl sijaiččou Kymrinmuan ulgopuolel, se on ainos olluh tärgei linnu kymriläzile da sidä on kučuttu Pohjas-Kymrinmuan ebävirrallizekse piälinnaksegi.[1] 1800-luvun allus linnah muutui äijän kymriläzii eččimäh parembua elostu da vuodeh 1813 mennes joga kymmenes Lerpwlan eläi oli kymriläine.[2] Muuttoliikeh jatkui vie 1800-luvun loppupuolel, konzu linnah muutui 50 000 kymrilästy ruavon peräs.[3] Enimälleh linnas oli enämbi 70 kymrinkielisty kirikkyö da vie nygöigi on jällel erähii.[4]

1800-luvun puolivälis kymriläzet ruadajat srojittih linnah hieru, kudamua nygöigi kučutah nimel Kymriläzet uuličat (kymrikse Strydoedd Cymreig libo Strydoedd Cymraeg, angliekse Welsh Streets). Nämmil uuličoil on kymrinkielisty alguperiä olijat nimet. Taloit tyhjettih da 2010-luvun algupuolel planiiruittih niilöin kuadamistu, ga myöhembi pluanua muutettih da allettih kohendua vahnoi taloloi uvvessah eländäh pädijöikse.[5]

Kymrin kielen kunnivokse joga vuozi piettävy kanzalline Eisteddfod-pruazniekku on järrestetty äijän kerdua Lerpwlas: 1884, 1900 da 1929.[6] Vuozi 1929 on samal jälgimäine kerdu, konzu pruazniekku on pietty Kymrinmuan nygözien rajoin ulgopuolel. Ku Lerpwlua ehoitettih uvvessah vuvven 2007 pruazniekan pidopaikakse, sidä ei yksikai vallittu sendäh, ku äijät kymriläzet ei pietty Kymrinmuan ulgopuolistu kohtua enämbi pädijänny pruazniekale.[7][8]

Lerpwlas eläy nygöigi äijän kymriläzii da sie ruadau Lerpwlan kymriläzien siebru (kymrikse Cymdeithas Cymry Lerpwl), kudai järrestäy eriluaduzii tapahtumii da kymrin kielen opastandua.[9][10] Linnan kymriläzil on sežo oma hora Côr Cymry Lerpwl[11] da alovehel jullatah kymrinkielisty lehtie Yr Angor.[12]

LähtietKohendele