Kuornahus

Kuornahus (počinmust’oi, varoinmuarju) on pienikazvoine, muadu myö levijy kazvi aivenvihandoin tuhjozien roduu Kanabrokazviloin rodukundua; sen lehtet ollah havvunnägözet, kukkazet hienozet muzavanruskiet; se enimyölleh kazvau Pohjazes muan puoliškos, ga sidä voibi vastata Suvi Amierikasgi; sidä toiči käytetäh kui dekoratiivistu kazvii.

Nimitys

Kazvin rovun nimi rodih griekan kielen sanois en «на» и petros «камень, kivi, kivel», se on kiini kazvin elokohtas.

Ven’an kieles kazvile on pandu nimi водяника (вода ”vezi”) sen periä, gu muarju on vezine, muarjas on äijy mavuttomua mehuu.

Anglien, germuanien, fransien, suomen kielespäi kazvin nimi voibi kiändiä kui ”varoinmuarju”, sendäh gu muarjat ollah mustat. Vie yksi suomenkieline nimi sianmustikka («свиная черника») počinmust’oi.

Karjalan kieles muarjal on nelli leviele levinnytty nimie: kuornahus, počinmust’oi, varoinmuarju dai čiekku/čiekanmuarju. Kuornahus, moizen nimen muarju on suannuh sangien kuoren täh.

Kazvandukohtat

Kuornahus on levinnyh kaikkie Pohjastu muan puoliškuo myö, lauhkies ilmastoalovehes algajen subarktikkalazessah. Voibi vastata kuornahustu Suvi muan puoliškolgi. Ven’al se kazvau enimyölleh pohjazis alovehis.

Kazvin roindumua on Pohjaine muan puoliško. Suvembi, nygözih elokohtih, kazvi puutui jiäkavven aigah.

Tavallizinnu kazvin elokohtinnu ollah sfagnumsuot, sammal-jägäl tundrat, havvumečät (pedäjiköt), kudamis se kazvau yhtehizekse peittiekse. Kuornahus kazvau avvonazil čuurukohtil, pal’l’ahil kallivoloi; kazvau korgielöil Al’pien kallivomägilöil.

Biolougine kuvailu

Kuornahus on pienikazvoine, muadu myö levijy tuhjoine, kuduan korgevus harvah on yli 20 sm, a sen vezoin pidohus voi olla läs 100 sm.

Kuornahus kazvau tačmoilleh, joukolleh. Joga kazvin tačmu on kogonaine elin. Korzi on muzavanruskei, tihieh kazvoitunnuh lehtil, nuori korzi on kogonah muzavanruskielois karvazis; korzi on ylen oksakas, net oksat annetah ližäjuurdu. Muarjikko hil’l’akkazin ottau ymbäri kaiken alan, a sil aigua keskimuarjikos oksat vähäzin kuivetah.

Kui erähät Kanabrokazviloih kuulujat kazvit, kuornahus ei voi eliä ilmai griboi: niilöis se ottau minerualuainehii, vastah andau fotosintezan einehii.

Kazvin oksat ollah läs 1 metrii pidohuttu, enimyölleh net ollah sammalpielukseh uponnuot, net kaikkineh ollah valgielois libo keldazis rauhnois.

Kukkazet ollah hienozet kolmen rouzovoin, ruskien libo muzavanruskien kukanteräzenke, voijäh olla yksinäzet libo kaksin-kolmin yhtes. Ven’an jevroupan puolen ilmasto-olos kuornahus kukkiu sulakuul – oraskuul, Sibiris – oraskul- kezäkuul. Pölytetäh kukkazii böbökät: liipoilinduzet, kiärbäzet da kimalehet.

Andin on mustu libo ruskei muarju diametrua läs 5 mm sangien kuorenke da kovien siemenienke, kaččojen se on gu must’oin muarju. Kypsenöy elokuul. Muarjan mehu on ruskei. Muarjat pyzytäh tuhjozis keviässäh.

Muarjan syväinmehu on syödävy, hyvin sammuttau juotatustu, ga mehus on vähä zuaharii da happamehtu, sendäh se on mavutoi.

Käyttämine

Kuornahus kuuluu erähien kandurahvahien syömiskogomukseh (ezimerkikse, saamelazien da inuitoin). Erähät amierikan kandurahvahien heimot varattih muarjua talvekse da syödih niidy razvanke libo voinke; lehtis da varbazis hyö varustettih heinykeittielöi, kudamien avul piästettih monis vačan kivuksis, muarjan mehu avvuttau počkien voimattomuksis (muarjat ollah kuzenajajat), a juurikeittien avul parandettih silmii.

Ven’an rahvahan liečetiijon mugah keite kuornahuksen lehtis da varbazis pädöy monen voimattomuksen (langeilutavvin, hullavon, piänkivun, igentavvin, organizman heikkovuksen) parandamizeh. Kuornahuksen lehtikeite on hyvä aineh tukkien lujitandah niškoi.

Tibietal kuornahustu käytetäh piänkivun aigua da maksan da počkien kivuloin parandamizeh.

Kuornahus (počinmust’oi, varoinmuarju) kuuluu rohtukazviloin joukkoh. Liečeainehekse kerätäh muanpiälolijoi kazvin ozii da sen muarjoi. Kerätäh rohtukazvii kukindanaigua, muarjoi – kypsehyy. Kuornahuksen (počinmust’oin) yhtistehes on löytty biolougien puoles aktiivizii ainehii da vitamiinoi, kuduat (hyvin) pozitiivizesti vaikutetah ristikanzan organizmua.

Syvväh muarjoi maijonke da hapainmaidoeinehienke. Niilois keitetäh varen’n’ua, povidluo, marmeluadua, piätäh piirualoin syväimenny; luajitah viinua. Käytetäh mavustehenny kalan da lihan varustajes. Talvekse muarjoi kylmätetäh da livotetah. Sendäh, gu muarjois on äijy happamehtu, niidy voibi hätken pidiä keittämättäh täyziumbinazies st’oklusäilytysastielois.

Sendäh, gu kuornahuksen muarjois on äijy antotsian-pigmentua, niilöi käytettih mujun sijas. Kuornahuksen muarjois luajittih višn’uruskiedu mujuu villan mujuttajes.

Sendäh, gu kuornahus kazvau tačmoilleh, nygöi sadukazvattajat käytätäh kuornahustu saduloin čomenduksennu da sadumuan peittienny, (muadu myö levijat varbazet ei anneta kazvua rikkuheinile). Yhtelläh sidä käytetäh harvah.

Kuornahuksele, kui toizile Kanabrokazviloih kuulujile kazviloile, pädöy happamehmua, sendäh sen istuttajes muah lizätäh torfua. Kačotah, gu mua olus kouhakko da vienottai.