Karjalazien ristindy

Kniäzän käskyy myö karjalazet oli ristitty pravoslavnoloikse, se tuli hyväkse rahvahal yhtes puoles: tiijustettih äijy uuttu muan da kylvöruadoloih näh. Tiijustettih ven´alazispäi kui parembi rakendua kodiloi da ruvettih opastumah lugemah da kirjuttamah.

1415 enzimäzenny Jepiskopannu vallittih prostoidu Hutinskoin monasterin inokkua Sampconua, hänes tuli Arhipastir´ Simeon, kudai enzimäine Novgorodan Vladikois 1419 vuvvel kävyi Karjalah.

14 - 17 sadavuozil vähän rahvahan eländykohtil oli rakendettu monasteriloi. Sinne mendih ristikanzat, ken tahtoi eliä uskojien keskes da moliekseh Jumalal. Enzimäzet ylen bohatat monasterit pohjozen mual oldih Novgorodan Jur´jev da Kirillo-Belozerskoi monasteri.

1598 vuvvel karjalas oli jo oman karjalan muan Jepiskopii, Jepiskopannu oli Sil´vestor, kuduan kaafedru oli Korela-linnas, nygöi sen nimi on Priozersk. Puolen vuottu Silvestor puolisti Korelua ruoččilazis, no sit tuli rauhalline sobimus Karjalan ujezdu oli otettu Ruočin puolel. Karjalan Jepiskopstvu oli pandu kiini. Sil´vestor siirdyi Vologdan Jepiskopstvah.

Käytetyt tiijotKohendele

  • "Олонецкая Епархия" Страницы истории, 2001 г.