Kalevalaine runohus

Kalevalaine runohus perustuu kalevalazeh runolajih libo kalevalalajih. Kalevalastu runohuttu voibi kuulla baltienmerensuomelazien rahvahien keskes. Kalevalaine runohus on roinnuhes ei myöhembä raudukavven aigua da äijat tevokset sanellah ihan rauduakavven aijas. Kalevalazeh runohuoh kuulutah sežo vahnembat kivikavven aijan šamaani-aihiellizet tevokset da uvvembat hristianskoit tevokset.

Parahii runonpajattajii rahvas piettih suures arvos. Vahnu kalevalaine runohus säilyy vuoziaijoin luguh rahvahan mustos. Uvvet sugupolvet opastettih vahnoi runoloi maltajien runonpajattajien kuunneltes. Täh niškoi oli äijy pajotabua, paiči tiedohussanoi, kai kalevalan runohuon tevokset ezitettih pajattamal. Toiči pajatettih kandelehen myödähsoitandan mugah. Kalevalan runohuon vahnembat tundietut kirjutukset luajittih tovennägözesti 1500-luvul. Erähät tiedomiehet pietäh 1200-luvun olijua Novgorodan lähäl löyttyy tuohistu kirjutustu kalevalalajizennu tiedohussanannu. Enzimäzenny tundietunnu runoloin keriäjänny, kudai kuundeli da pani niilöi mustoh, oli 1700-luvul ruadai Christfried Ganander. Onnuako Gananderan panos ei roinnuhes ylen tehokkahakse da ammattillizekse 1800-luvun rahvahanrunohuon keriäjien ruadoh verraten. 1800-luvul, Suomen suuren kniäzin valdumuan aigua, tiedomiehien yhtevyksen piätarkoituksennu oli kerätä yhteh kai rahvahan keskes säylynyh kalevalaine runohus. Elias Lönnrot da äijät muutgi tiedomiehet dai opastujat käydih keriämäh kalevalastu runohuttu da muudugi rahvahanperindyö suomelazil da baltienmerensuomelazil alovehil. Ihan samah aigah, konzu runohuttu kerättih täytty vägie, suulline perindö jo rubei häviemäh. Äijät runonpajattajat oldih oman suvun jälgumäzinny tiedäjinny da toiči jo ylen vahnat. Erähis perehis perindö oli vie sen verran luja, ku nuorembi sugupolvi tiezi runoloi ja myöhembä kävijät keriäjät suadih kirjuttua runoloi heisgi. 1800 da 1900 vuozisavoin välil suurin vuitti runoloi oli jo kerätty. Runoloi puutui vie löydiä 1900-luvun algupuolelgi. Erähii lapsien kalevalalajizii tevoksii libo kalevalalajizii sananpolviloi da sananlaskuloi voibi kuulta rahvahan keskes tänäpäigi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansan_Vanhat_Runot

Jouko Vahtola Suomen historia s. 77 http://www.narvasoft.fi/historia/elinansurma/index.html