Internet

Internet on muailmanlajuine tiedoverko, kudai yhtistäy paikallizet tiedoverkot toine toizeh. Internet ei ole yksi tiedoverkolois, a nimitys tarkoittau kaikkien yhteh liitettylöin tiedoverkoloin kogonažuttu. Internet on avvonaine kaikile, ket tahtotah sih liittyö. Pidäy novvattua sen tehniellizii viestindysiändölöi libo protokoloi.

Internetan käyttäimiärät suhtehes vägiluguh (2009).

Internetan käyttäimiärät eri mualois (2007).

Internetan kehitys

Internetah kytkettylöin tiedokonehien (internet host) miärän kehitys vuodeh 2005.

Internetan perustu oli luodu vie 1960-luvul Yhtysvallois.

1990-luvul Internet-palvelut oli siirretty firmoile. Jälles sidä se rubei terväh leviämäh rahvahan käyttöh.

Tehnolougiet

TCP/IP perustuu sih ajatukseh, gu tiedoliikendeh verkos tapahtuu käyttäjen yhtenjyttymii tiedosähkielöi, IP-pakiettoi. Työndäjän da vastahottajan välile muvvostetut yhtevyöt vaikutetah vai piätehlaittehih, dai pakietoin syväindön tulkindu tapahtuu vaigu piätehlaittehis. Iče tiedoliikendehverko siirdäy vai tietyntyyppizii pakiettoi. Jogahizen pakietan käytettävy reitti voi olla erilaine.

Internetan käyttötarkoitukset

Yksityzet ristikanzat

Internetan käyttö viestilöin välittämizeh oli allus algajen suosittu. Vahnembii taboi ollah sähköpoštu, uutisjoukot sego sähkopoštan kauti käytettävät poštulistat. WWW-sivuloin kehittämizes roittih tavallizinnu chatat da keskustelualovehet. Nygöi Internetua käytetäh vie pikaviestindäh, Internet-soittoloih da videonevvotteluyhtevyksih.

Tiijon ečindän kannal Internetan kazvamine merkičči vallankumovustu.

Internetua käytetäh vie tiijostoloin jagamizeh. Nygöi tiijostojago tapahtuu tavan mugah WWW:n välityksel. Javos on ezimerkikse eriluadustu kirjutustu, muuzikkua, ohjelmistoloi da fil’moi. Tiijostoloi voi tallendua ičelleh libo andua tiijostoloi toizien tallendettavakse, ga autoranvalduzakonoin suojatun materjualan jagamine luvattah on zakonanvastastu.

Firmat

Suuri vuitti tuottehien myöndäs on siirdynyh Internetah (verkolaukkoih). Monil tuottehii myöjil firmoil on oma verkolaukku. Suurimii Internetas ruadajii verkolaukoi ollah Amazon.com da eBay.

Verkorekluamu kazvoi terväh 1990- da 2000-luvul, da vuonnu 2013 rekluamah Internetas käytettih ezmästy kerdua Yhtysvallois enämbän d’engua migu tv-rekluamah. Rekluamah internetas käytettih 31 miljardua jevruo da tv-rekluamah 29 miljardua jevruo.

Internetan probliemat

Internetan kuadumistu on toiči ennustettu vagavien tiedoteknillizien probliemoin täh (ezimerkikse toppupoštu, virusat, haittu- da špioninduohjelmat sego käytös olijoin ohjelmistoloin tiedoturvupuuttehet).

Argielokses Internet aiheuttau sotsiualistu riippuvuttu, kuduas realimuailman aktivitietat on korvattu virtualizel tovelližuol.

Nimitys

Nimitys internet on roinnuh kahtes anglienkielizes sanas inter da net, kudualoin merkičys tarkoittau verkoloin väline.

Kirjaližuttu suomekse

• Matikainen, Janne – Laaksonen, Salla – Tikka, Minttu (toim.): Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Vastapaino. 2013.

Aihies muijal

• Internetan histouries.
• Living Internet.
• Internetan histouriedu ozuttai animacii. Youtube.
• DARPA's role in creating the Internet.