Igor Stravinskii
Igor F’odorovič Stravinski (5. kezäkuudu 1882, Oranienbaum, Ven’an impeerii - 6. sulakuudu 1971, New York, Yhtysvallat) oli ven’alaine säveldäi, orkesterujohtai da pianistu, muuzikuallizen modernizman piähengi, yksi XX-vuozisuan muailman muuzikkukul’tuuran kulužimis ezittäjis. Fransien kanzalaine (1934) da Ameriekan Yhtysvalloin kanzalaine (1945).
| Igor F’odorovič Stravinski | |
|---|---|
 | |
| Ammatti: | säveldäi, orkesterujohtai, pianistu |
| Rodivui: | 17. kezäkuudu 1882[1][2][3] |
| Roindukohtu: | |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 6. sulakuudu 1971[1][7][8][9][10][11][12][13][14][15][16][2][3][17] (88 года) |
| Kuolendukohtu: | Lua-virhe kohdassa Moduuli:Wikidata/Places rivillä 285: attempt to index field 'datavalue' (a nil value). |
| Tuatto: | Fjodor Stravinski[d] |
| Ukko / akku: | Vera de Bosset[d] и Yekaterina Nosenko[d] |
| Lapset: | Soulima Stravinsky[d] и Théodore Strawinsky[d] |
| Nimikirjutus: |
.svg) |
.svg){kind=small}
EloskerduKohendele
Stravinski rodivui Oranienbaumas da vietti kogo lapsusaijan Piiteris. Hänen tuatto F’odor Ignatjevič Stravinski oli Mariinski-teatran pajattai. Muamo Anna Kirillovna Holodkovskaja oli pianistu da pajattai. Stravinski opastui oigevustieduo, ga vaihtoi sen alan muuzikkah. Vuvvennu 1902 hänes rodih Nikolai Rimski-Korsakovan opastui. Vuvvennu 1906 Stravinski meni kirjoih sevoittaren Jekaterina Gavrilovna Nosenkonke. Stravinski lähti Ven’alpäi vuvvennu 1910 da matkusti Pariižah. Vuvvennu 1939 häi muutti Yhtysvaldoih. Häi kuoli 88-vuodehizennu New Yorkas, ga hänet pandih muah kalmikole Venetsies.
LuomisruadoKohendele
Stravinskin virgua voi jagua kolmeh kaudeh.
Ven’alaine kauzi (1908—1923)Kohendele
Tämän kavven allettih kolme D’agelevan joukole sävellettyy baliettua. Balietois Stravinski käytti tiemoi da motiivoi Ven’an rahvahanmuuzikas da niilöis kuuluu Stravinskin opstajan Nikolai Rimski-Korsokovan vaikutus. Muut tevokset ollah ouperu «Solovei» (1916), «Saldatan histourii» (1918), «Svuad’bu» (1923).
Uuskluassine kauzi (1920—1954)Kohendele
Stravinskin muuzikas on 1700-luvun muuzikan vaikutus. Tämän kavven enzimäine tevos on ouperu «Mavra» (1921—1922). Sežo täh kaudeh kuullah ouperu «Tsuari Edipu»(1927), baliettu «Apollon Musaget» (1928) da konsertu «Dambarton Oks» (1937—1938).
Sarjalline kauzi (1954—1968)Kohendele
Stravinski käytti sarjalližuttu da 12-sävelsistiemua, kuduadu häi aijemba oli vastustannuh. Erähis tevoksis on kova uskonnolline temuatiekku. Enzimäzet tevokset ollah «Kantata» da «Septet».
- ↑ 1,0 1,1 Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Проверено 30 августа 2017. Citaciihaireh: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”Q19938912” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ 2,0 2,1 2,2 http://www.archivioricordi.com Проверено 3 декабря 2020.
- ↑ 3,0 3,1 Архив изобразительного искусства Проверено 1 апреля 2021.
- ↑ Stravinsky, Igor // The Enciclopædia Britannicа. Volume XXXII, 1922 — London, NYC: 1922. — Vol. XXXII Pacific Ocean Islands to Zuloaga.
- ↑ Немецкая национальная библиотека, Берлинская государственная библиотека, Баварская государственная библиотека, Австрийская национальная библиотека Record #118642545 Проверено 10 декабря 2014.
- ↑ 6,0 6,1 LIBRIS — 2012. Проверено 24 августа 2018.
- ↑ Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
- ↑ SNAC Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Internet Broadway Database Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Cultural I. http://enciclopedia.itaucultural.org.br/ — São Paulo: Itaú Cultural. — ISBN 978-85-7979-060-7 Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Nationalencyklopedin Проверено 9 октября 2017.
- ↑ filmportal.de Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Gran Enciclopèdia Catalana — Grup Enciclopèdia Catalana.
- ↑ Jean-Pierre Delarge http://www.ledelarge.fr — Paris: Gründ, Jean-Pierre Delarge, 2001. — ISBN 978-2-7000-3055-6
- ↑ Babelio
- ↑ Munzinger Personen Проверено 9 октября 2017.