Hukku, harmai hukku libo tavalline hukku (lat. Canis lupus) on pedoimettäjien lajii, koirueläimien rodukundua. Koijotan (Canis latrans) da šakalanke yhty hukkualalajii (Canis). Tädä paiči harmai hukku on tavallizen koiran tuattolointuatto. Hukku on yksi suurimis nygyzis eläimis omas rodukunnas, sen rungan piduhus (ilmai händiä) voibi olla 160 sm, hännän piduhus on 52 sm:ssah, hukan korgevus on 90 sm:ssah, massan miäry on 80 kg:ssah.

Hukku
Hukku

Enne hukan levittämine Jevruazies da pohjazes Amerikas oli suurembi. Meijän aijas nämmien eläimien eländypaikan alovehet vähettih enimyölleh ristikanzan toimindah näh: luonnon nägöalan muutokseh, urbanizatsieh da hukkien hävittämizeh näh. Monis mualois hukku on kuolemizes, hos pohjazes Jevrazies da Amerikas niilöin popul’atsii vie on suuri. Kaččomattah sidä, ku hukan lugumiäry on hävittämizes, monis mualois hukkii mečästetäh, sentäh ku vardoijahes nämmien eläimien käzintulendua libo iloituksekse.

Piäpedoeläimienny olles hukku on ylen tärgei eläin mečis, taigas, tundras, stepis da vuoriloin alovehil. Hukkua sanotah ”mečän liäkärinny”. On olemas läs 32 hukan alalajii, niilöi eroitetah massan miärän da karvan värin mugah. Ven’an Federatsien alovehil enimyölleh eletäh tavallizet (C.l.lupus) da tundruhukat (C.l.albus).