Henry Ford (30. heinykuudu 1836 Greenfield, Mičigan, Yhtysvallat – 7. sulakuudu 1947 Dearborn, Mičigan) oli yhtysvaldaine tevolližusmies da biznesmies, mašinoin valmistamizen zavodoin Ford Motor Companyn perustai. Se firmu toimi nygöigi. Henry Ford oli keksii da hänel oli 161 patentua Yhtysvallois. Hänen louzungu oli «mašinu kaikile». Fordan zavodu valmisti huogehimat mašinat avtotevolližuon aijan allus.

Henry Ford
Portriettu
Ammatti:liikemies
Rodivui:30. heinykuudu 1863(1863-07-30)[1][2][3][4][5][6][7][8][9][10][11][12][13]
Roindukohtu:Greenfield, Mičigan, Yhtysvallat
kanzalližus:
Kuoli:7. sulakuudu 1947(1947-04-07)[17][1][2][3][4][5][6][7][8][9][10][11][12][13] (83 года)
Kuolendukohtu:Dearborn, Mičigan
Tuatto:William Ford[d]
Muamo:Mary Litogot O'Hern[d][2]
Ukko / akku:Clara Bryant Ford[d][18]
Lapset:Edsel Ford[d]
Nimikirjutus:

Henry Fordan Minun elaigu, minun suavutukset – kirju on tiijollizen ruavon ohjuamizen kluassine tevos. Ford vaikutti modernukul’tuurah da sit vaikutustu sanotah nimel fordizmu. Henry Fordan eloskerdua kuvaillou Epton Sinkleran Mašinan kuningas - tevokses.

Henry Ford rodivui irlandielazien emigruantoin perehes, kudai eli fermas Detroitan ymbäristöl. 16-vuodehizennu häi lähti koispäi ruadamah Detroitah. Vuozinnu 1891-1899 Ford ruadoi inženieru-mehaniekkannu, a sen jälles Edison Illuminating Companys piäinženierannu. Vuvvennu 1893 joudoaijal keksi oman enzimäzen mašinan. Vuozinnu 1899-1902 häi oli yksi Detroitan mašinukompanien omistajis, ga erimielen täh häi lähti täs firmas. Vuonnu 1903 Ford perusti Ford Motor Companyn, kudai allus valmisti mašinoi Ford A-merkil.

Henry Ford oli naizis. Hänel oli ainavo poigu Edsel Ford, kudai oli Ford Motor Companyn prezidentannu vuozinnu 1919-1943.

  1. 1,0 1,1 Nationalencyklopedin Проверено 9 октября 2017.
  2. 2,0 2,1 2,2 Darryl Roger Lundy The Peerage Проверено 9 октября 2017. Cituattuhaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q21401824” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  3. 3,0 3,1 SNAC Проверено 9 октября 2017.
  4. 4,0 4,1 Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
  5. 5,0 5,1 Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017.
  6. 6,0 6,1 Store norske leksikon
  7. 7,0 7,1 Gran Enciclopèdia CatalanaGrup Enciclopèdia.
  8. 8,0 8,1 GeneaStar
  9. 9,0 9,1 Roglo
  10. 10,0 10,1 Proleksis enciklopedija, Opća i nacionalna enciklopedija
  11. 11,0 11,1 Brozović D., Ladan T. [[::d:Q1789619|Hrvatska enciklopedija]] — Leksikografski zavod Miroslav Krleža, 1999.
  12. 12,0 12,1 Munzinger Personen Проверено 9 октября 2017.
  13. 13,0 13,1 Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
  14. http://www.nytimes.com/2005/05/26/garden/26walt.html
  15. http://www.nytimes.com/2012/09/03/opinion/henry-ford-when-capitalists-cared.html
  16. LIBRISНациональная библиотека Швеции, 2012. Проверено 24 августа 2018.
  17. [[::d:Q17378135|Форд Генри]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. Проверено 28 сентября 2015.
  18. Проверено 7 августа 2020.