Gustav Sem'onovič Rovio (Enne vuottu 1910 hänel oli sugunimi Ravelin) (11. pakkaskuudu 188721. sulakuudu 1938) – Nevvostoaijan poliitiekku, revol'uciiliikundah yhtynyh Ven'al da Suomes, Karjalan kommunistoin alovehkomitietan enzimäine sekretari (1929-1935).

Gustav Rovio
Portriettu
Ammatti: poliitiekku
Rodivui: 23. pakkaskuudu 1887(1887-01-23)
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli: 21. sulakuudu 1938(1938-04-21) (51 года)
Kuolendukohtu:

Eloskerdu kohenda

Oli roinnuhes Piiteris ruadajan perehes, suomelaine. 12-vuodehizennu oli käskyläzenny ruadopertilöis, myöhembi ruadoi takardajannu Atlas -zavodas, häi käi marksistoin kerholoih. Vuonnu 1905 pakkaskuun 9. päivänny otti ozua kulguh Talvidvorčalluo. Talvikuus händy otettih Ven'an sociualudemokrattizeh ruadajien partieh. Vuonnu 1907 revol'uciiliikundah yhtymizen periä oli otettu kiini da ajettu iäre Vologdah, kuspäi häi pageni. Vuonnu 1910 uvvessah oli otettu kiini da ajettu Tulah. Samannu vuonnu pageni siepäi Suomeh, kus yhtyi Sociualudemokrattizeh partieh.

Vuozinnu 1913-1915 ruadoi Suomen nuorižon Sociualudemokrattizen liiton keskuskomitietan sekretarinnu. Tuhukuun revol'ucien aigah sociualudemokrattizet ruadajien järjestöt kehoitettih Rovion Gustavua Helsingforsan milicien piämiehekse.

Vuvven 1917 elokuus, Okt'abrskoin revol'ucien kynnyksel, Rovion fatieras peityi Lenin.

Rahvahienvälizen voinan jälles Rovio pageni Suomespäi Nevvosto-Ven'ale. Vuozinnu 1920-1926 oli kommissuarannu Piiterin rahvahienvälizes ruskieloin oficieroin školas, Lännen (Päivänlaskun) vähembistökanzalližuksien Kommunistoin yliopiston Leningruadan ozaston johtajan sijahizennu.

Vuvven 1929 heinykuus algajen oli Karjalan kommunistoin alovehkomitietan enzimäzenny sekretarinnu.

Vuvven 1935 pakkaskuus algajen ruadoi Moskovas (Nevvostoliiton Korgevimas suvvos).

Vuonnu 1937 heinykuun 10. päivänny händy otettih kiini.

Vuonnu 1938 sulakuun 21. päivänny oli suudittu surmah da tapettu.

Händy reabilitiiruittih vuonnu 1955.

Musto kohenda

Vuozien 1930 allus Petroskoin Junost' -stadional oli G.Rovion nimi. Petroskoin yhtel pihal on Rovion nimi.

Vuonnu 1974 Suomen opastusministerstvu andoi Leninan muziele (Suomi) Helsinki-linnas olijan endizen Rovion fatieran. Vuonnu 1976 fatieras luajittih Leninan memoriualuperti. Vuonnu 1995 memoriualufatieru salvattih.