Guarbalo

Guarbalo on monivuodine heiniävyos kazvoine Kanabrokazviloin rodukundua. Se pienikazvoine levii muadu myö da on aivenvihandu. Guarbalo kazvau Pohjažes muan puoliškos.

Latinan kieles kazvile on pandu nimi “oxycoccus” – “mujgei muarju”. Jevropan puoles sen nimi on “craneberry” – “kurgienmuarju”. Anglienkielen nimi oli “bearberries” – “ kondienmuarju” sendah, gu rahvahat nähtih kui kondiet syödih sidä muarjua.

Guarbalo – muadumyölevinnyh aivenvehandu tuhjöine. Korzi on vihandu, ylen hoikku – gu niitti. Sel on äijy lehtie. Kozzin pidohus voi olla läs 30 sm.

Juurijoukko on puikkonägövy. Juuriel eletäh grivat, kuduat azutah juurinke mikoriizu. Guarbalo ottau minerualuainehii, vastah andau fotosintezan ainehii.

Lehtet kazvetah korziel yksi jälles toštu, ollah pieniet (piduhus läs 10 mm, levevys läs 5 mm); piduliččažet. Lehti on pial päi muzavuvihandu, alas päi – valgei. Lehtiet kazvetah talvel gi. Kukkazet ollah rouzovoit. Emeh on yksi; hyödenua on kaheksa. Kukanlehtie on nelli – viizi. Guarbalo kukkiu kezäkuul.

Andin on ruskei jyrginäine libo piduličču muarju diametrua läs 16 mm. Yksi kazvoine voi andua kaksikolmesadua muarjua. Kuulužu on ornitohorija: linnut syvväh muatjät da sit levitetäh simenii loitokse.

Guarbalo kazvau sfagnumsuoil, suvaiččou päivypastuo.

Kypsis muarjös on: zuahariet, organičeskoit muigeimehet (juablokku da limonu), pektinat, vitamiinat (C,B1,B2,B5,B6,PP,K1), mineraliet ozat (kalii, raudu, medi da toizet). Sendäh, gu guarbalos on äiju vitamiinua, sidä sanotah “vitamiinankaivo”.

Talvekse muarjoi pannah puupuččioloih, kus net ollah tuorehet kevyassah.

Muarjät piätäh nuadobjah: tsinguaazettujainet, vastau kyl’miändia, anginua.

Guarbalo kuuluu rohtikazviloin joukkoh. Sendah, gu muarjois on äijy biologien puoles aktiivizii ainehii da vitamiinoi, net hyvin vaikutetah ristikanzan orgamuzmua. c[[]]

Suomes da Ven’as luaitah guarbaloviinua da likörua, pannah muarjat äijih syömizih.