Graniittu (lat. granum – ”jyvä”) magmuattine plutouniene mägilaji, kudai kuuluu graniittoin rodukundah. Graniittah kuuluu kvartsu, plagiokluazu, muašpuattu da kiildo. Graniitat ollah muankuoren tärgevimii kogomuksii. Niidy on äijis kohtis da net ollah enimien manderehien pohjannu. Graniittu on ainaovoluaduine luonnon materjualu, kovuon puoles se on toizel sijal jälles almuazua.

Graniittu
Graniittu

Graniitan käyttö

kohenda

Graniittu on eräs plotnolois, kovis da lujis lajilois. Sidä käytetäh rakendamizes piälystysmaterjualannu. Sidä paiči graniittu ylen vähän imöy iččeh vetty, se on hyvä pakkazien kestäi da ei revustu, mindäh sendäh sidä käytetäh piälystysmaterjualannu taloloin sydämes da ulgopuolel. Yhtelläh pidäy mustua, ku niilöis talolois rodieu vähästy enämbi radiatsiedu. Erähis graniittoin lajilois sendäh voibi suaja luonnon uruanua.

Taloloin syväinpuoles graniittua käytetäh seinien, pordahien piälystämizes, stolalaudazien da paččahien luadimizes, pordahien bal’asinoin da suurien kukkumal’l’oin azumizes. Graniital piälystetäh fontuanoi da avvopäččilöi. Taloloin ulgopuolel, pihal sidä käytetäh alužimien, aidoin da tugiseinien piälystämizes da rakendamizes. Graniitas luajitah mustopaččahii da graniittukivie.

Graniitan suandukohtat

kohenda

Graniittua on äijis mualois. Ven’al, ku ottua luguh kai graniitan olokohtat, niidy on läs 200. Hos on niidy äijy, ga luvun puoles Ven’a jiäy jällele Itualies. Sit muas enin kaikkie graniittua on Sardiinies. Ven’an luodehpuoles – Leningruadan alovehel, Kuolan niemimual da Karjalas – suajah hyviä ruskiedu da rouzovoidu graniittua. Karjalaine graniittu on kuulužu Ven’al da sen ulgopuolel. Se on luja da kestäi.