Floran da Lavran kirikkö
Floran da Lavran kirikkö Mägriel on Karjalan vahnimii kirikkölöi. Kirikkö on nostettu kivikirikkölöin jyttyöh vuvvennu 1613 Ven’an voiton kunnivokse Ven’an da Ruočin välizel voinal.
Olendu kohenda
Kirikkö on pedäimečikös dorogan huruas puoles, konzu lähtet Mägriespäi. Kirikön vieres on kalmužin.
Nimi kohenda
Kirikkö kandau Floran da Lavran nimie. Nämmien pyhien mustopäiviä pietäh 18. (31.) elokuudu. Ven’an pohjazes Florua da Lavrua kunnivoittih muanruadajat kui žiivatoin da muanruadajan talovuon akkiloiččijoi da vardoiččijoi. Nämmien pyhien obrazat enne oldih joga talois.
Ulgonägö kohenda
Floran da Lavran kirikkö on pieni puuhine kuvvikkomuodoine kirikkö. Kirikkö on salvettu parzis, vuozisuan XIX aigah on obšivoittu hoikkazil lavvoil sen aijan arhitektuuru-uvvistuksien myödäh. Kirikkö on ainavoluaduzii Novgorodan tyyppizii Ven’an puuhizen arhitektuuran mustomerkilöi. Sit on tundietun Novgorodan F’oudor Stratilatan kirikön piirdehii.
Syväinpuoli kohenda
Kirikös sydämes kai on säilynyh läs muuttumattah. Päivännouzupuolen seinällyö altarin ies on säilynyh harvah kirikkölöis olii vahnu kolmekerroksine t’ablahine ikonostuassu.
Ruado kohenda
Mägrien kirikkö on ruadai kirikkö. Sit alalleh pietäh sluužboi.