Väzipuu libo d’alai, libo ulmus (ven. вяз, lat. Úlmus) on väzipuuloin pereheh kuului puu.

Väzipuu
Väzipuu

Ulgonägö kohenda

Väzipuu on aiga suuri puu. Se voi kazvua 40 metrissäh, sit puun rungo diametras on kaksi metrii. Erähät väzipuun lajit ollah pienembät, tuhjoloin jyttymät. Talvekse väzipuun lehtet langetah iäre. Net langetah aijembah migu äijis toizis puulois. Puun lehtet kazvetah toine toizele peräh da ollat prostoit. Väzipuun ladvu on tuuhei da enimälleh ei ole läbinägyi, sendäh puus rodieu hyvä pilves. Puun kukkazet ollah pienet da ei olla čomat kaččuo. Monil lajiloil net roitah puuh vie enne lehtilöin puhkenendua. Sendäh siemenetgi kypsetäh aijoi, Piiterin kohtal – kezäkuus, Kavkuazal – sulakuul-oraskuul. Net ollah tuulen kannettavat da terväh juurrutah märgäh muah.

Kazvandu kohenda

Väzipuun igälangu on 80-120 vuottu, erähät kazvetah 400 vuodessah. Kazvandan enzivuon puuhut on 10-15 sentii, sit joga vuottu se kazvau 30-40 sentil da rodieu ylen oksakkahakse. Vuvven 40-60 ijäs vuvven aigah väzipuu kazvau jo läs 20 sentil, sit kazvandu yläh hillenöy.

Käyttö kohenda

Väzipuun nuoret vezat da koja ollah hyvä syömine žiivatoile. Väzipuudu äijän istutetah linnoih da kylih – pihoile, puustoloih da saduloih, tielöin reunoile. Väzipuu hyvin kestäy oksien leikkavuksen da sen jälles hätken aigua pidäy luajittuu muoduo. Väzipuun kojua käytetäh mujuloin suandah.

Väzipuu on märgiä kestäi da happanendua vastustai. Sidä puun ominažuttu maltettih käyttiä Keskiaijan Jevroupas, kus sydämespäi kaiverdettulois puun rungolois luajittih vezibutket. Väzipuudu käytettih myös Londonan enzimäzen sillan tugipaččahien luadijes. Puu yhtelläh hävittäy vies happanendan vastustusominažuot, konzu sil roih kosketustu muanke. Väzipuudu käytetäh pertilomuloin luadijes, puuseppyruadolois da mašinoin rakendamizes.