Puatane
Puadane (ven. Паданы, suom. Paatene) on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin kylä. Se on Puadanen kyläkunnan haldivolline keskus.
Kylä
Ozuta/peitä kartoi
|
Muantiedo kohenda
Kylä sijoittuu lahten rannal, Seesjärven päivänlaskuozas, 92 kilometrin piäs Karhumäispäi.
Puadanen rahvahan lugumiäry kohenda
1989 | 2009 | 2010 | 2013 |
---|---|---|---|
1558 | ↘1158 | ↘937 | ↘800 |
Histourii kohenda
Nikol’skoi Padanskoi Pogostu muanitah enzimäzen kerran XVI vuozisual.
Kul’tuuru kohenda
Vuonnu 1935 kyläs perustettih G. V. Savickin kunnivokse nimitetty Seesjärven rahvahalline hora. Se on ylen kuulužu Karjalas.
Tevolližus kohenda
Vuozinnu 1910 – 1922 täs ruadoi Puadanen meččyruadozavodu.
Vuonnu 1929 täs perustettih meččyruadolaitos – Puadanen lespromhouzu.
Kyläs on psihonevrologine internuattu.
Histourien mustomerkit kohenda
- Nevvostoliiton saldattoin da partizuanoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 voinan aigua) kalmu.
- Kohtu, kudamas partizuanoin joukko ”Vper’od” torai fašistoinke (ligakuu, v. 1941).
- A. I. Fan’aginan (1920 – 1943) urhotevon kohtu.
- Nevvostoliiton lendäjien kalmu (1. elokuudu 1941).
Nähtävykset kohenda
- Talviolimpiuadukižoin (v. 1956) hiihtočempionan F’odoran Terentjevan mustokompleksu.
- Kirikkö (v. 1900) (ven. Церковь Рождества Богородицы).
Kuulužat ristikanzat kohenda
- Gromov Pavel Petrovič (1914 – 1982) on runoilii da kirjalližuontutkii.
- Terentjev F’odor Mihailovič on Nevvostoliiton hiihtäi, Olimpiuadukižoin kaksikerdaine palkindonsuannuh.
- Mekkelev Jevgeni Iljič on Nevvostoliiton raududorogalruadai
- Grigorjev Ivan Antonovič (1902 – 1942) on partizuanoin joukon johtai. Hänen kunnivokse nimitettih kylän uuličču.
- Vakul’kin Timofei F’odorovič (1910 – 1977) on Nevvostoliiton valdivomies.
- Denisov Zahar Vasiljevič (1902 – 1938) on Nevvostoliiton valdivomies.