Petroskoi on Karjalan tazavallan piälinnu, Ven'an luodehizen federuallizen piirikunnan haldivolline, tevolližus-, turistu, tiedo- sego kul'tuurukeskus. Petroskoil on hyvä muantiijolline olopaikku. Oniegan kanualoin kauti Petroskoispäi voi piästä Itämeren, Vienanmeren, Barencinmeren, Kaspienmeren sego Mustumeren portih.

Kohtu
Petroskoi
Flagu[d] Gerbu[d]
Flagu Gerbu
Mua
Ven'a
Koordinuatat
Johtai
Perustettu
Pindu-ala
  • 135 nellikkökilometri
km²
Rahvastu
Aiguvyöhykeh
Telefonan koudu
8142
Poštuindeksat
185000–185036
Virralline sivu
Ozuta/peitä kartoi
Petroskoi (Ven'a)

Sijaindu kohenda

Moskovaspäi Petroskoissah on 1091 km. pohjoispuoleh, Piiterispäi Petroskoissah – 412 km. koillispuoleh, Suomespäi Karjalan piälinnassah on 311 km. Ven'an toizih alovehih Petroskoispäi voi piästä mašinal, pojezdal, lendokonehel libo vezitransportal.

Rahvaslugu kohenda

Vuvven 2014 tiedoloin mugah Petroskois eläy 272 tuhattu hengie, tämä on 41,5 % kogo Karjalan eläjis.

Tevolližus kohenda

Petroskois ruatah konehenrakendamis-, metallu-, puu-, rakendamis- sego syömistevolližuot. Linnas on 125 laitostu, kudualoin johtajinnu ollah Ven'an sego ulgomualoin edustajat. Niilöis suahah sähköenergiedu, lämböenergiedu, atomtevolližuon laittehistuo, bumuaganluajindulaittehii, puumaterjualua (niidy vietäh toizih mualoihgi), sruugattuu puumaterjualua, ikkunoin da veriälöin elementua, ombelu- sego trikotuažuveššii, lihua, maidotuotehtu, jiämaiduo, leibiä, viinua, jogapäivähizen elaijan tavarua, mustolahjua da tostu tavarua.

Opastuslaitokset kohenda

Petroskoin linnas ollah Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskus, kaksi korgiedu opastuslaitostu – Petroskoin valdivon yliopisto, A. K. Glazunovan nimie kandai Petroskoin valdivon konservatourii, toizien linnoin korgieloin opastuslaitoksien ozastot, kudamis suurimannu on Ven'an Federacien Prezidentan tyves ruadajan Ven'an rahvahan talovuon sego valdivollizen sluužban akadiemien Karjalan ozasto, 14 ammattiopistuo da 38 keskiškolua.

Kul'tuuru kohenda

Petroskoi on Karjalan kul'tuuran da ammattitaijon keskus, kus ollah suurimat kul'tuurulaitokset – kirjastot, muzeit, teatrat, koncertujoukot, opastuslaitokset, liitot sego tiedojärjestöt. Karjalan piälinnan eläjät sego gost'at suvaijah kävvä Karjalan Tazavallan muuzikkuteatrah, Druamuteatrah, Kanzallizeh teatrah, Tyttiteatrah da Karjalan valdivon filarmounieh. Tazavallan vahnin muzei on Kanzalline muzei (on avattu v. 1873). Pidäy kiinnittiä huomivuo sežo Karjalan Tazavallan kuvailutaidomuzieh.

Ystävyslinnat kohenda

Petroskoi ruadau yhteisruaduo ystävyslinnoin kel, kudamien joukos ollah Varkaus da Jovensuu (Suomi), Umeo (Umeå, Ruočči), La-Rošel' (La Rochelle, Frantsii), Dulut (Duluth, Ameriekku), Noibrandenburg da T'ubingen (Germuanii), Mo i Rana (Norviegii). On solmittu yhteisruavon sobimukset nengozien linnoin kel, kui Brest (Valgoven'a), Nikolajev (Ukraina), Ečmiadzin (Armienii), Alitus (Litvu), Narva (Estounii).

Oniegan randupiha on yksi parahis Ven'an randupihois. Sie ollah ainavoluaduizet skul'ptuurat, kudualoi Petroskoi sai ystävyslinnoispäi.

Petroskoin linnan päiviä pietäh joga vuottu kezäkuun lopus.

  1. http://xn--80aegbkvxddlre.xn--p1ai/petrozavodsk_new/city/history/view.htm?id=10539436@cmsArticle
  2. 26. Численность постоянного населения Российской Федерации по муниципальным образованиям на 1 января 2018 годаФедеральная служба государственной статистики. Проверено 23 января 2019.