Karjalan Kielen Seura
Karjalan Kielen Seura on Suomes ruadai yhteiskunnalline yhtistys, kudaman piäruavonnu on karjalan kielen kehittämine da kannattamine. Yhtistyksen alallizennu piälikönny on Suomen pravoslavnoin kirikön piälimäine da Karjalan da kogo Suomen arhijepiskoppu Leo (Leo Makkonen). Arhijepiskoppu Leo on Salmin karjalaine, karjalan kieli on hänele muamankielenny.
Perustandu kohenda
Karjalan Kielen Seura perustettih vuvvennu 1995 Suomen Jovensuun linnah. Yhtistyksen perustamizen pohjannu enne kaikkie oli Ven’an karjalazien ezimerki. Ven’al jo 1980-vuozien lopus ottavuttih karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran kehitändäh. Karjalan kirjukielen livuttamine rodih mollembil puolil rajua suurekse da tärgiekse ruavokse. Karjalan Kielen Seuras ainos tunnustettih, ku luadie kieles muzeikieldy ei ruveta, se ei ole liittolazien ruavon tarkoitus. Tädä kelii novvettih da novvetah nygöigi ruavol da dielol.
Suurimat suavutukset kohenda
Karjalan Kielen Seuran ruadovuozis on suadu toven äijän. Suurin suavutus on Suomes karjalan kielele vähembistökielen stuatusan suandu. Sih niškoi Suomen prezidentu Tarja Halonen ualekirjutti käskyn 27.11.2009. Tädä päiviä tänäpäi Suomen karjalazet pietäh karjalan kielen päivänny. Se on pruazniekkupäivy, kudamua ruvettih viettämäh vuvves 2016.
On luajittu muudugi suurdu ruaduo. Itä-Suomen yliopistos rubei ruadamah karjalan kielen professuuru da karjalan kielen enzimäzenny professorannu oli vienankarjalaine filolougien douhtoru da Petroskoin valdivonylipiston professoru Pekka Zaikov. Itä-Suomen yliopistos ruvettih opastamah karjalan kieldy sivuainehennu. Opastettavannu ollah karjalan kielen kaksi piämurrehtu: liygi da vienankarjal.
Karjalan Kielen Seuran hyvyös Nurmekseh oli suadu karjalankieline kielipezä. Vuvvennu 2015 kevätkuul Yle:l rubei kuulumah uudizii karjalan kielel. Tämä ruado sai ruaduo läs 20 vuottu kestänyzien nevvotteluloin jälles. Uudizien vedäjänny on liygiläine Natalja Gilojeva.
Nämmih suavutuksih sai piästä enne kaikkie yhtistyksen piälikön hyvyös. Arhijepiskoppu Leo on aktiivine karjalazien da karjalan kielen puolistai. Händy kunnivoijah da kuullah.
Kirjutuskilvat kohenda
Karjalan Kielen Seura alalleh pidäy kirjutuskilboi karjalazien keskes. Tuolleh livutetah kirjutusruaduo, kehitetäh da pannah karjalazii kirjuttamah omal muamankielel. Täh aigah on pietty jo mondu kirjutuskilbua, joga kilvas oli oma teemu da joga kilvan jälles painettih kniigu kilbuniekoin kirjutuksienke, kudamat ollah kaikil karjalan kielen murdehil. Omua kirjutusneruo jiävittih liygiläzet da lyydiläzet, vienalazet da tverinkarjalazet, rajakarjalazet.
Julguanduruado kohenda
Karjalan Kielen Seuran julguanduruado on vuvves 2005 algajen on olluh seuran suurimii ruadoaloi. Yhtistys on jullannuh enämbi 60 kniigua da enämbi 10 iänikniigua, piästänyh ilmah pajodiskuagi. Jullattuloin kniigoin joukos on kotkatjärveläzen Zinaida Dubininan livvikse kiännetty ”Kalevala”, on Natalja Sinitskajan kiännettylöi kniigoi Muumilois, on kielioppii, sanakirjua da paginsanakirjua, kerdomuksien da runoloin kogomuksii. Tämän kaiken ližäkse Karjalan Kielen Seura piästäy ilmah Karjal-žuarnualua lehtenny da verkoversienny.
Kniigulaukku da digikirjasto kohenda
Karjalan Kielen Seural on kniigulaukku internetas. Jogahine voi tilata seuran jullattuloi kniigoi ičelleh. Kniigulaukku ruadau seuran sivuloil: www.karjal.fi. Samal saital ruadau seuran digikirjasto, kus voibi löydiä, kui vahnua, mugai uuttu kniigua karjalan kielel.
Toimisto kohenda
Karjalan Kielen Seuran toimisto ruadau Jovensuus Pohjoiskatu, 6 -adresil.