Helmer-Rainer Sinisalo

Helmer-Rainer Nesterovič Sinisalo (14. kezäkuudu 1920 - 2. elokuudu 1989) - Nevvostoliiton karjalaine säveldäi da opastai. Nevvostoliiton rahvahalline ozuttelii (1978).

Helmer-Rainer Sinisalo
Ammatti: säveldäi, huilisti, musiikkipedagogi
Rodivui: 14. kezäkuudu 1920(1920-06-14)[1]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli: 2. elokuudu 1989(1989-08-02) (69 года)
Kuolendukohtu:

Eloskerdu kohenda

Sinisalo oli roinnuhes 14. kezäkuudu vuvvennu 1920 Zlatoustan linnas (nygöi- Čel’abinskan aloveh,Ven’a). Helmer Sinisalon vahnembat Nester Ivanovič da Ida Avgustovna muutettih Suomespäi Sovetskoile Ven’ale vuvvennu 1918. Säveldäjän vahnembat kui monet toizet omamualazetgi oldih pakoitetut lähtemäh iäre Suomespäi, sendäh gu Suomi eroi Ven’as Ligakuun vallankumovuksen aigua. Enzimäzinny vuozinnu Nester Ivanovič da Ida Avgustovna ruattih Zlatoustas, kus oli roinnuhes heijän poigu Helmer. Vähasty aigua pereh eli Karjalas da sit vuvvennu 1924 muuttui Leningruadah. Vuvvennu 1928 Sinisalon pereh tuli järilleh Petroskoih, kus brihačču algoi opastumah soittamah fleital N.A. Solnyškovan kluasas. Helmer jatkoi opastundua Petroskoin muuzikkuopistos, kuduan häi loppi vuvvennu 1939. Sen jälles Sinisalo ruadoi Karjalan radivon simfounien orkestran solistannu vuozinnu 1936-1941 da 1944-1956. Vuozinnu 1952-1955 säveldäi parandi omii neroloi P.I. Čajkovskijan kunnivokse nimitetys Moskovan valdivonkonservatouries N.P.Peikon johtol da N.A. Rimskij-Korsakovan kunnivokse nimitetys Leningruadan valdivonkonservatouries V.V. Vološinovan johtol.
Vuozinnu 1942-1957 Sinisalo oli opastajannu Petroskoin muuzikkuopistos, ga vuozinnu 1950-1952 oli rahvahan pajon da tansin Kantele-ansambl’an johtajannu. Vuvvennu 1956 loppi ezittäjän virran da piätti olla vaiku säveldäjänny. Tänny vuonnugi Sinisalo tuli Nevvostoliiton säveldäjien liiton Karjalan ozaston johtajakse. Sinisalo oli johtajannu 19 vuottu kuolendah sah. Säveldäjänny da kunduruadajannu olles Sinisalo luadi suuren panoksen Karjalan muuzikkutaidoh da monen kerdua sai erilazii palkindoloi.
Sinisalo kuoli 2. elokuudu vuvvennu 1989. On pandu muah Sulažmäin kalmistol.

Musto kohenda

Petroskois on H. Sinisalon kunnivokse nimitetty muuzikkuškolu lapsih näh № 1.

Luomisruado kohenda

Sinisalo algoi luoda muuzikkua jo ylioppilazennu. Hänen enzimäine suuri tevos oli 1940 vuvvennu kirjutettu Fleittu- da orkestrukonsertu. Sinisalo on enzimäzen karjalazen Mečän bohatteruloi-nimizen simfounien luadii. Sežo Sinisalon tevoksih kuulutah simfounii- da kamerimuuzikkukirjutuksii, baliettoi, kudualois on kuulužin Kalevala-eeposan motiivoin mugah Sampo-baliettu. Balietan pohjannu oldih säveldäjän aigazis kamerikirjutuksis Voitto -horeogruafine runoelmu da yhtenozaine Kyliki- baliettu. Nämmien tevoksien partituurat hävittih voinan aigua. Sampo-balietan enzi-ozutelmu oli 27. kevätkuudu v. 1959 Petroskois. Tämä baliettu sai suuren suavutuksen da sidä ozutettih monen kerdua Nevvostoliitos da toizis mualoisgi.
Sinisalon muuzikas on ylen äijy eepos-, liirikkapastoral- da tansimotiivoi. Sežo muuzikkah vaikutettih Sibeliuksen da XIX-vuozisuan Ven’an muuzikku, mugaže Karjalan, Suomen, Ven’an rahvahan muuzikku.

  1. [[::d:Q17378135|Синисало Гельмер-Райнер Нестерович]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. Проверено 28 сентября 2015.