Sivun "Aimo Turunen" versielöin eroloi

Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Ak: Uusi sivu: {{Ristikanzu}} '''Aimo Armas Turunen''' (25. tuhukuudu 191221. syvyskuudu 2000) oli suomelaine kielentutkii da itämerensuomelazien kielien professoru. Vuvves 1952 vuodessah 1959 Turunen ruadoi suomen kielen opastajannu Tyttölöin liceis. Vuozinnu 1950-1959 oli docentannu Helsinkin yliopistos, vuozinnu 1959-1951 Turunen oli suomelazen filolougien abulasprofessorannu, vuozinnu 1971-1976 oli itämerensuomelazien kielien professorannu. Hänen väit...
 
Ei ole yhtehveduo kohendukses
Rivi 2:
'''Aimo Armas Turunen''' ([[25. tuhukuudu]] [[1912]] – [[21. syvyskuudu]] [[2000]]) oli suomelaine kielentutkii da itämerensuomelazien kielien professoru.
 
Vuvves [[1952]] vuodessah [[1959]] Turunen ruadoi suomen kielen opastajannu Tyttölöin liceis. Vuozinnu 1950-1959 oli docentannu Helsinkin yliopistos, vuozinnu 1959-1951 Turunen oli suomelazen filolougien abulasprofessorannu, vuozinnu 1971-1976 oli itämerensuomelazien kielien professorannu. Hänen väitösruavon tiemannu oli Lyydin murdehien iändehien histourii. Täh tiemah Turunen kiinnostui, konzu jatkovoinan aigua ruadoi [[Anuksen ruadivo]]n karjalan-, vepsän- da lyydinkielizien lähetyksien toimittajannu. <ref name="lyydinkieli">[https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1972_01-02_306.pdf] https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1972_01-02_306.pdf</ref> Vuvvennu 1949 Turunen kirjutti ”Kalevalan sanakniigan”. Sen suurembah painokseh kuulutah Kalevalan kai 7380 sanua. Turunen yhtyi monien muamankielen opastuskniigoin azundah.
 
Vuozinnu 1959-1967 häi oli paginanvedäjänny Kodikielen seuras, vuozinnu 1975-1981 oli paginanvedäjän hommis Kalevalaseuras. Vuvvennu 1990 Turunen piästi ilmoih tevoksen nimel ”Nuoruus rauhan ja sodan Karjalassa”. Samannu vuonnu tämä tevos sai P.E. Svinhufvudan mustofondan literatuurupalkindon.