Sivun "Aimo Turunen" versielöin eroloi
Ak: Uusi sivu: {{Ristikanzu}} '''Aimo Armas Turunen''' (25. tuhukuudu 1912 – 21. syvyskuudu 2000) oli suomelaine kielentutkii da itämerensuomelazien kielien professoru. Vuvves 1952 vuodessah 1959 Turunen ruadoi suomen kielen opastajannu Tyttölöin liceis. Vuozinnu 1950-1959 oli docentannu Helsinkin yliopistos, vuozinnu 1959-1951 Turunen oli suomelazen filolougien abulasprofessorannu, vuozinnu 1971-1976 oli itämerensuomelazien kielien professorannu. Hänen väit... |
(Ei ole nimittumii eroloi)
|
Versii 18. Ligakuuta 2021 kello 10.30
Aimo Armas Turunen (25. tuhukuudu 1912 – 21. syvyskuudu 2000) oli suomelaine kielentutkii da itämerensuomelazien kielien professoru.
| Aimo Turunen | |
|---|---|
 | |
| Ammatti: | kielitieteilijä |
| Rodivui: | 25. tuhukuudu 1912[1] |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 21. syvyskuudu 2000[1] (88 года) |
Vuvves 1952 vuodessah 1959 Turunen ruadoi suomen kielen opastajannu Tyttölöin liceis. Vuozinnu 1950-1959 oli docentannu Helsinkin yliopistos, vuozinnu 1959-1951 Turunen oli suomelazen filolougien abulasprofessorannu, vuozinnu 1971-1976 oli itämerensuomelazien kielien professorannu. Hänen väitösruavon tiemannu oli Lyydin murdehien iändehien histourii. Täh tiemah Turunen kiinnostui, konzu jatkovoinan aigua ruadoi Anuksen ruadivon karjalan-, vepsän- da lyydinkielizien lähetyksien toimittajannu. [2] Vuvvennu 1949 Turunen kirjutti ”Kalevalan sanakniigan”. Sen suurembah painokseh kuulutah Kalevalan kai 7380 sanua. Turunen yhtyi monien muamankielen opastuskniigoin azundah.
Vuozinnu 1959-1967 häi oli paginanvedäjänny Kodikielen seuras, vuozinnu 1975-1981 oli paginanvedäjän hommis Kalevalaseuras. Vuvvennu 1990 Turunen piästi ilmoih tevoksen nimel ”Nuoruus rauhan ja sodan Karjalassa”. Samannu vuonnu tämä tevos sai P.E. Svinhufvudan mustofondan literatuurupalkindon.