Sivun "Kalevala" versielöin eroloi

Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
p Käyttäjän Nekrunkaataja30 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Onegaborg tekemään versioon.
Tegmerki: Sua endizeh kundoh
tarkensin että runot eivät olleet ainoastaan karjalaisia, vaan myös muualta suomesta.
Tegmerkit: Kohendus mobil'nois laittehes Kohendus saitan mobilnoin versien kauti
Rivi 1:
[[Failu:Kalevala1.jpg|thumb|Suomen kieline Kalevala vuvvelta 1835.]]
'''Kalevala''' on [[Karjal]]an da [[Suomi|Suomen]] kanzalliseepossu. Sen on luadinuh [[Elias Lönnrot]], kudai kirjutti mustoh suomelaizii da karjalazii rahvahanrunoloi. Lönnrot työnytti runoloin kerävyksen vuvvennu 1828. Häi keräi runoloi [[Viena|Vienaspäi]] da vähäzen päivännouzu-Suomespäi. Runot on luajittuh kalevalazih runomiärih. Lönnrot on kohendelluh runoloin käzikirjutustu da luadinnuh yhtenäzekse tekstua. Häi on myös kirjuttannuh runoloi iče, gu juondeh olis yhtenäine. Suomenkielizen Kalevalan runot eivät sit ole sit muvvos, gu runonpajattajat saneltih net Lönnrotalle.
Kalevala algau muailman roindumifful. Sen mugah muailma on roinnuh sotkan munaspäi. Kalevala sanelou Kalevalan da Pohjolan rahvahan elämyä. Kerdomuksessa on monii piähengilölöi, tärgevin heis on Väinämöine. Kalevalan yksi kuulužimis kerdomuksis on sammon kiskondu Pohjolaspäi. Tevos piättyö hristianskoin uskon tulendah.
Merja Leppälahten mugah Kalevalal on olluh suuri merkičys suomalazen kanzallistunnon luadijandas. Se on vaikuttanuh äijäl taidoh da tiedoh. Leppälahten mugah tevos vaikuttau ainos vie nygysuomalazen ristikanzan duumaičendah, sežo niilöin, kudamat nikonzu ei lugiettu Kalevalua.<ref>{{Verkoviiteh | Adressu = http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1460 | Sivu =Agricolan kirja-arvostelut: Vielä helkkää Väinön kannel | Luadii = Leppälahti, Merja | Sivusto = Agricola – Suomen historiaverkko }}</ref>