Sivun "Kalevala" versielöin eroloi

15 merkkiä lisätty ,  6 kuukautta sitten
tarkensin että runot eivät olleet ainoastaan karjalaisia, vaan myös muualta suomesta.
p (Käyttäjän Nekrunkaataja30 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Onegaborg tekemään versioon.)
Merki: Takaisinpalautus
(tarkensin että runot eivät olleet ainoastaan karjalaisia, vaan myös muualta suomesta.)
Merkii: Kohendus mobil'nois laittehes Kohendus saitan mobilnoin versien kauti
[[Failu:Kalevala1.jpg|thumb|Suomen kieline Kalevala vuvvelta 1835.]]
'''Kalevala''' on [[Karjal]]an da [[Suomi|Suomen]] kanzalliseepossu. Sen on luadinuh [[Elias Lönnrot]], kudai kirjutti mustoh suomelaizii da karjalazii rahvahanrunoloi. Lönnrot työnytti runoloin kerävyksen vuvvennu 1828. Häi keräi runoloi [[Viena|Vienaspäi]] da vähäzen päivännouzu-Suomespäi. Runot on luajittuh kalevalazih runomiärih. Lönnrot on kohendelluh runoloin käzikirjutustu da luadinnuh yhtenäzekse tekstua. Häi on myös kirjuttannuh runoloi iče, gu juondeh olis yhtenäine. Suomenkielizen Kalevalan runot eivät sit ole sit muvvos, gu runonpajattajat saneltih net Lönnrotalle.
Kalevala algau muailman roindumifful. Sen mugah muailma on roinnuh sotkan munaspäi. Kalevala sanelou Kalevalan da Pohjolan rahvahan elämyä. Kerdomuksessa on monii piähengilölöi, tärgevin heis on Väinämöine. Kalevalan yksi kuulužimis kerdomuksis on sammon kiskondu Pohjolaspäi. Tevos piättyö hristianskoin uskon tulendah.
Merja Leppälahten mugah Kalevalal on olluh suuri merkičys suomalazen kanzallistunnon luadijandas. Se on vaikuttanuh äijäl taidoh da tiedoh. Leppälahten mugah tevos vaikuttau ainos vie nygysuomalazen ristikanzan duumaičendah, sežo niilöin, kudamat nikonzu ei lugiettu Kalevalua.<ref>{{Verkoviiteh | Adressu = http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1460 | Sivu =Agricolan kirja-arvostelut: Vielä helkkää Väinön kannel | Luadii = Leppälahti, Merja | Sivusto = Agricola – Suomen historiaverkko }}</ref>
4

muokkausta