Sivun "Kemi" versielöin eroloi

Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Ei ole yhtehveduo kohendukses
Dankos10 (pagin | kohendukset)
Lizähys
 
Rivi 1:
<small>Tämä sivu käzittelee Karjalan tazavallan linnua. Toizii merkityksii sivulla [[Kemi (selvendyssivu)]].</small>
{{Eländykohtu
|stuatussu = linnu
Rivi 7 ⟶ 8:
|район = Kemin piiri
}}
[[Failu:Location Of Kemskoye Settlement (Kemsky District, Karelia).svg|thumb|220pxpienoiskuva|Kemin piiri kartal.]]
'''Kemi''' (myös ''Vienan Kemi'') on linnu da [[Kemin piiri]]n hallindolline keskus [[KarjalKarjalan tazavaldu|Karjalan tazavallas]] [[Ven'an Federatsii|Ven'al]]. Se sijaiččou [[Vienanmeri|Vienanmereh]] laskijan [[Kemijogi (Viena)|Kemijoven]] suus 434 kilometri [[Petroskoi|Petroskoispäi]] pohjazejeh<ref>Goroda Rossii: entsiklopedija, Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994, s. 187, ISBN 5-85270-026-6}}</ref>. Linnas on 13 800 da sih kuulujat kylät laskijen 14 500 eläjiä (vuonnu 2011).
== Muantiedo da ilmasto ==
Kemin kunnan (poselenien) pinduala on 1980,98 neliökilometrii. Se rajoittuu lounazes Kemin piirin [[Vääräkoski|Vääränkosken]], pohjazes [[Kuusema]]n da päivännouzupuolel [[Papinsaari (Kemin piiri)|Papinsaaren]] kundih (poselenieloih) sego suves [[Belomorskan piiri]]n [[Sosnavičča|Sosnavičan]] poselenieh. Pindualas suurin oza on meččiä.
Rivi 17 ⟶ 18:
Kemin kauppias- da käzityöläsazutus mainitah enzimäzen kerran 1400-luvul. Se kuului [[Novgorod]]an [[posadnikku|posadnikan]] leskele [[Marfa Boretskoi]]le, kudai vuonnu 1450 lahjoitti alovehen [[Solovetskin manasteri|Solovetskoi manasterile]]. 1500-luvun puolivälis lähtijen Kemi oli Kuolan kihlakundah kuulujan manasterin ezilinnu. Vuonnu 1571 sinne nostettih puihine linnoitus, kudai 1500–1600-luguloin aigua joudui [[Puola|puolalaine]] da [[Ruočči|ruoččilazien]] hyökkävyksien kohtehekse.
 
== Lähtehet ==
[[Kategourii:Muantiedo]]
<references/>
 
[[Kategourii:Karjalan linnat]]
[[Kategourii:Kemin piiri]]