Sivun "Jovensuu" versielöin eroloi

Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Ilja.mos (pagin | kohendukset)
Sasa3314 (pagin | kohendukset)
Ei ole yhtehveduo kohendukses
Rivi 38:
==Histourii==
 
Ammuin jo kivikauvel Nygy-Jovensuun alovehel elettih ristikanzat. 1500-luvul pravoslavit nossettih Kuhasaloh Valamon monasterin skiitta, min ruoččitruoččilazet hävitettih 25-vuodisen voinan sešo pitkyn toruannan aigah. Jovensuu-hieru rodihes Ruotsin vallan aigah karttoloih, sih aigah Kontiolahten ker rippui. Tsuari Nikolai I nosti hierun kohtah Jovensuu-linnua vuuvvennu 1848.
 
Luterilaine da pravoslavnoi piäkirikkö seišotah piäkkäh Jovensuun keskustua katkuavan Kirkkokaduloin päis da samal kerdua keskustua eli ruudukuavua vaztakkahazil puolil. Idän da lännen kiriköt kačcotah toine toizeh ylähäkkäl linnua. Kirkkokavun lounapiäs seizou luterilaine piäkirikkö, Jovensuun kirikkö, se on pluaniruitu uuvven gotiikan tyylih. Keskustan alovehel on vie 4 muudu luterilastu kirikkyö: Pielisensuu Niinivuaral, [[Noljakka]], Rantakylän kirikkö da Utran puukirikkö. Kirkkokavun pohjoispiäs on pienel mäel Jovensuun pravoslavnoin piäkirikkö, Pyhän Nikolaoksen kirikkö. Se on perindehelline pohjois-venäläne pravoslavnoi kirikkö, mis on ylen äijäl puudu nossettu da se roinnuhes vuuvennu 1887. Jovensuus on toinegi pravoslavnoi kirikkö. se on Pyhän Johannes Teologin kirikkö pravoslavnoin seminuaran lähil, byszanttilane arkitektuura. Lizäkse näidy seizou Jovensuun linnas uuzien alovehien sizäl nenga kymmene suurdu luterilasten libo pravoslavvoin kirikkyö, lizäkse moskeiju.