Sivun "Marjatta Kurenniemi" versielöin eroloi

[[Failu:Marjatta-Kurenniemi-1938.jpg|thumb|Studentu Marjatta Kurenniemi vuvvennu 1938.]]

'''Lea Marjatta Kurenniemi''' (omua suguu Mikkola; [[7. oraskuudu]] [[1918]] [[Helsinki]] – [[14. kylmykuudu]] [[2004]] [[Taipalsaari]]) oli produktivnoi suomelaine lapsien- da nuorienkirjuttai.<ref>[http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175995642854#.Vopz51nSGFo Marjatta Kurenniemi.] ''kirjasampoKirjasampo.fi.'' Lugiettu 4.1.2016.</ref>. oli produktivnoi suomelaine lapsien- da nuorienkirjuttai.

Kurenniemi piäzi studentakse vuvvennu 1938 da opastui suomen kieldy [[Helsingin yliopistosyliopisto]]s.<ref>[http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175995642854#.Vopz51nSGFo Marjatta Kurenniemi] ''kirjasampo.fi.'' Lugiettu 4.1.2016</ref> Kurenniemen enzimäine tevos oli vuvvennu 1946 ilmah piässyh suarnuromuanu ''Pukke Punamuurahaisen seikkailut''.<ref>Ahola, Suvi: [http://www.hs.fi/muistot/a1364355203066 Muistot: Marjatta Kurenniemi] ''HS.fi.'' Lugiettu 4.1.2016</ref> Tunnetumbii Kurenniemen tevoksii ollah ''Onneli da Anneli'' -kniigat. [[Saara Cantell]]an ohjatut kinot [[Onneli ja Anneli|''Onneli ja Anneli'']] (2014) da ''Onnelin ja Annelin talvi'' (2015) pohjavutah Kurenniemen kniigoih.

Kurenniemi sai Topelius-palkindon vuozinnu 1954, 1967 da 1987, valdivon kirjallizuspalkindon (Suomi) vuozinnu 1976 da 1981 da Pro Finlandia -medalin vuvvennu 1969. Lizäkse häi sai Tirlittan-palkindon vuvvennu 1999 da taijon valdivonpalkindon (Suomi) 2003.<ref>Ahola, Suvi: [http://www.hs.fi/muistot/a1364355203066 Muistot: Marjatta Kurenniemi.] ''HS.fiHelsingin Sanomat.'' Lugiettu 4.1.2016.</ref>