Sivun "Luadogu" versielöin eroloi

[[FileFailu:La2-demis-ladoga.png|thumb|right|Luadogu kartal]]

'''Luadogu''' ({{Lang-ru|''Ладожское озеро''}}, {{K-fi|Laatokka}}) on [[Jevrouppu|Jevroupan]] suurin da muailman 13. suurin [[magei vezi|magienvien]] järvi [[Ven'a|Ven'an]]n luodehozas [[Leningruadan aloveh|Leningruadan alovehel]]el da [[Karjal|Karjalan tazavallas]]. [[Karjalankannas|Karjalankannas]] eroittau järven [[Suomenlahti|Suomenlahtes]].

== Muantiedo ==

Luadogan vezipinduala on 17700 neliökilometrii, piduhus 219 km da keskimiäräine levevys 100 da suurin levevys 130 km. Sen keskisyvys on 52 m. Syvin kohtu (225 metrii) on [[Valamoi|Valamoin]]n suaren lähäl. Järven vezitilavus on 908 kubometrii. Järven pindu on vai nelli metrii merenpinnan yläpuolel. Luadogas on enämbi 500 suardu. Suurii suariloi ollah ezim. [[Riekkalansuari|Riekkalansuari]], [[Tulolansuari|Tulolansuari]], [[Lungulansuari|Lungulansuari]], [[Mančinsuari|Mančinsuari]] da Valamoi. Suaret ollah enimyölleh rannan lähäl. Järvi laskou [[Neva (jogi)|Nevajoven]] kauti [[Suomenlahti|Suomenlahteh]].

Luadogah laskijua suurii järvivezistölöi ollah luodehes Suomen puolelpäi Luadogah laskii [[Vuoksen vezistö|Vuoksen vezistö]] da Ven'an koillizes [[Oniegujärvi|Oniegujärvespäi]] virduaju [[Syväri|Syvärin]]n vezistö. Suvelpäi Ven'an puoles Luadogah laskou [[Olhavanjogi|Olhavanjoven]] vezistö. Pienembii Suomen puolelpäi Luadogah virduajii vezistölöi ollah [[Hiitolanjogi|Hiitolanjoven]], [[Kiteenjogi|Kiteenjoven–]][[Tohmajogi|Tohmajoven]] da [[Jänisjogi|Jänisjoven]] vezistöt. Karjalan tazavallas Luadogah virratah [[Tulemajogi|Tulemajogi]], [[Videlenjogi|Videlenjogi]], [[Miinalanjogi|Miinalanjogi]] da [[Uuksunjogi|Uuksunjogi]]. Leningradan alovehel Luadogah virratah pienembät jovet [[Naasianjogi|Naasianjogi]], [[Lavajogi|Lavajogi]], [[Murjajogi|Murjajogi]], [[Seltikanjogi|Seltikanjogi]], [[Säsjogi|Säsjogi]] da [[Vuolehenjogi|Vuolehenjogi]].

== Geologine histourii ==

Luadogan nygöine lasku-uomu Neva-jogi muvvostui läs 3300 vuottu tagaperin (1350 eaa.). Enne sidä Luadogan viet laskiettih Suomenlahteh [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] poikki [[Heinjogi|Heinjoven]] alovehel, ga muannouzemine, kudai Luadogan pohjasozis tapahtui teriämbäh migu suvipuolel, laski vähitelleh Luadogan pindua pohjazes da nosti sidä suves. Pinnannouzuh vaikutti vie [[Vuoksi|Vuoksen]] uoman puhkemine [[Saimaa|Saimaah]]h uvvekse laskureitikse lähäl Luadogan vahnan lasku-uoman suudu Karjalankannaksel läs 5700 vuottu tagaperin (3700-3800 eaa.), mi ližäi Luadogah virduajien vezilöin miäriä läs nelländeksel.<ref> http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=225 Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso, Saarnisto, Matti, Karjalan liitto | Viitattu =10.12.2008 </ref> <ref> Saarnisto, Matti Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty, s. 64-78 Tevokses: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty, Lappeenranta, Karjalan kirjapaino, 2003 ISBN 952-5200-37-X </ref>.

Luadogas eläy enämbi 40 kalalajii da uhanalaine [[Luadogann'orpu|luadogann'orpu]].

== Histourii ==

[[FileFailu:LadogaKrepost.jpg|thumb|250px|Luadoganlinnu. 1100-luvul linnoitukses ymbäri rakendettih kivihizet muurit da kuuzi kirikkyö.<ref>[http://www.ennenjanyt.net/2005_3/vuorinen.html Ennen ja nyt, Marja Vuorinen, Oleg Viisas, bussikuski Makkonen ja Sormuksen Ritarit - matkalla jossakin Luoteis-Venäjällä]</ref>]]

[[Viikingoin aigu|Viikingoin aigua]]a 700-1100-luvul Luadogal oli suuri rouli Ruočin da muinas-Ven'an valdivoloin kehitykses. Sih aigah Luadogan randu oli enämbäl suvehpäi, migu nygöi. [[Svealazet|Sveanmuan]] [[Birka|Birkaspäi]] tulluot [[varjagit|varjagit]] perustettih vuonnu [[753|753]] Luadogan suvirannikole [[Olhavanjogi|Olhavanjoven]] lähistöle Ven'an kaikis vahnemban linnan [[Staraja Ladoga|Luadoganlinnan]]. Varjagit kučuttih linnua ''Aldeigjuborg'' libo Aldeigjun linnakse. <ref>[http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/chapter7.html#burning Viikinkiajan nimistön synty]</ref>

Luadoganlinnan sijaičendu oli strategizesti ylen tärgei, sendäh gu sit on voinnuh vardoija [[viikingoin päivänouzureitti|viikingoin päivännouzureittii]], kuduan kauti kauppualukset da saldattujoukot matkattih [[Baltiekkumeri|Baltiekkumerelpäi]] [[Konstantinopoli|Konstantinopolih]]h da [[Volga|Volgale]]le.

[[Valamoin luostari|Valamoin luostari]] perustettih [[keskiaigu|keskiaijal]] Luadogan [[Valamoi (saari)|Valamoin]] suareh. Vie [[Konevičču|Konevičan]] suarel on [[ortodoksine|ortodoksine]] manasteri.

== Rannikkolinnat ==

[[FileFailu:Shlisselburg.jpg|250px|thumb|[[Pähkinälinna|Pähkinälinnan]]n linnoitus]]

* [[Sordavala|Sordavala]] ()

* [[Pitkyrandu|Pitkyrandu]] ()

* [[Lahdenpohju|Lahdenpohju]] ()

* [[Kägöisalmi|Kägöisalmi]] ()

* [[Pähkinälinna|Pähkinälinna]] ()

* [[Uuzi-Luadogu|Uuzi-Luadogu]] ()

* [[S'as'stroi|S'as'stroi]] ()

* [[Staraja Ladoga|Luadoganlinnu]]

[[FileFailu:Gorskii_04417u.jpg|thumb||250px|Tukinuittuo Pietari I:n kanualas Luadogal[[Pähkinälinna|Pähkinälinnas]]s. [[Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski|Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin]]n vuonnu [[1909|1909]] otettu valokuva.]]

== Lähtehet ==

* [http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/ Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta] *

=== Viittehet ===

== Aihies muijal ==

* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laatokan_ympari_henkiloautolla_huristellen_81769.html#media=81765 Ylen Elävä arkisto: Laatokan ympäri henkilöautolla huristellen]

* [http://www.nortfort.ru/ladoga/index_e.html Linnoituksen yksityiskohtia]

* [http://www.vesti.ru/videos?vid=530265&cid=1 Linnoituksen arkeologisia kaivauksia 2013 ]

* [http://altladoga.narod.ru/foto1.htm Linnoituksen arkeologisia kaivauksia eri vuosilta ]

[[CategoryKategourii:Muantiedo|L]]

[[CategoryKategourii:Wp/oloKarjal|L]]

[[CategoryKategourii:KarjalKarjalan järvet|L]]