Sivun "Vladimir Brendojev" versielöin eroloi
Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
EmausBot (pagin | kohendukset) p Bot: Migrating 2 interwiki links, now provided by Wikidata on d:Q4096288 |
MABot (pagin | kohendukset) p Bottu: Otetah iäre kluasaspäi Wp/olo; cosmetic changes |
||
Rivi 1:
'''Vladimir Jegorovič Brendojev''' ([[
== Eloksenkerdomus ==
V. Brendojev oli roinnuhes Anuksen piirin Sammatuksen kyläs, muanruadajan perehes. Konzu [[Karjal
Vuonnu 1981 händy otettih Kirjailijoin Liittoh.<br />
Pahan tervehyön periä vuonnu 1983 Brendojev jätti meriruavon da läs vuottu ruadoi Nevvostoliiton tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen kielen, literatuuran da histourien Instituutas da oli Karjalan kirjailijoin Liiton Literatuurufondan täyzivaldaizennu edustajannu.<br />
Vuonnu 1986 lähti penziele da muutti Petroskoispäi [[Anuksenlinnu|Anuksenlinnah]]. Kuoli sie vuonnu 1990.<br /><br />
== Brendojevan toimindu literatuurualal ==
Vladimir Brendojev oli enzimäzenny karjalan kielen livvin murdehel kirjuttajannu runoilijannu da kirjailijannu. Enzimäzii ven’ankielizii runoloi häi rubei kirjuttamah vie školalazennu. Vuonnu 1972 Neuvosto Karjala -lehten sivuloile jullattih kaksi hänen runuo livvin murdehel. Sil aigua hänen tevoksii ruvettih julguamah Punalippu-žurnualasgi. Häi kirjutti omas Anuksen muas, kus enne ei olluh ni yhty rahvahallistu kirjailijua.<br />
Vuonnu 1980 Karjala-julguamo piästi ilmoile hänen enzimäzen Anusrandaine-nimizen runokniigan. Sie oli kolmekymmen hänen runuo sego kolme rahvahan pajuo da kaksitostu kiännösty. Tevoksien lirizmu, oman muan rakkahus kiinnitettih Karjalan sego Suomen lugijoin huomivuo.<br />
Suomelaine runoilii Aku-Kimmo Ripatti kiändi Brendojevan runoloi suomekse. Oulun Pohjoinen -julguamos niilöi piästettih ilmoile vuonnu 1986. Kniigan algusanas oli kirjutettu, gu Brendojev on n’erokas runoilii. Hänen runot ollah helevät
Konzu Brendojev rubei kirjuttamah omal kielel, rahvas ruvettih uskomah muamankielen elvyttämizeh. Omil runoloil häi ozutti, gu karjalan kielel endizelleh voi kuvitella rahvahan elaijan eri puolii. Karjalan kieli oli hänele armahin.
Häi kirjutti luonnos, karjalazien da muamankielen jygies ozas, vesselis da atkalois elaijan azielois, jygies ruavos, käziruadolois, lapsis, rakkahuos.<br />
Runoilijan surman jälles (1990) päivänvalgien nägi kolme runokniigua – ”Runoja” (1991), ”Sana, kuultu muaman suus” (1991), ”Jättie hyvä jälgi muale” (1999).<br />
Huolimattah sih, gu Vladimir Jegorovič kodvan sluuži merilaivastos, häi ei kirjutannuh meres ni yhty runuo. Kogo rakkahuon häi andoi omale muale, sen eläjile, peldoloile da mečile. Hänen runoloin piähenget ollah hyväntahtoizet da ruadajat rahvas. Brendojevan runot mustoitetah rahvahanrunohuttu da niilöih on säveldetty äijii pajoloi. Niilöi pajatti Anuksen rahvahan hora.
Vladimir Brendojev uskoi karjalan kirjukielen hyväh tulieh aigah da rahvahan kul’tuuran elvyttämizeh.<br />
Brendojev on sežo tundiettu kiändäi. Livvin murdehele häi kiändi A.Puškinan, M.Lermontovan, N.Nekrasovan, J.Baratinskoin, S.Jeseninan, N.Rubcovan, J.Jevtušenkon da toizien ven’alazien runoilijoin tevoksii. Hänen kiännöksis nävytäh rikas karjalan kieli da oigiesti vallittu sana. Häi yhtisti sanan tarkan merkičyksen karjalan kielen perindölöih da kaunehuoh.
Rivi 19:
Brendojev sai Karjalan Autonomizen Socialistizen Nevvostotazavallan Korgeiman Nevvoston Prezidiuman palkindon suures ruavos Karjalan rahvahallizen literatuuran kehittämisalal. Vuonnu 1988 häi sai J.Virtazen nimie kandajan palkindon. Runoilijan kuolendan jälgeh Karjalan kul’tuuran seuru (nygöi se on Karjalan Rahvahan Liitto) valmisti enzimäzen seurah kuulujan Vladimir Brendojevan tovestuksen. <br />
Vuvves 2001 algajen Anuksenlinnas joga vuottu pietäh Brendojevan mustole omistettuu karjalankielizen runohuon festivualii. Anuksen kirjaston seinäs on Vladimir Brendojevan mustolaudu.<br /><br />
== Runo- da prouzukogomukset ==
Anusrandaine (1980)<br />
Hiilau huoli (1983)<br />
Rivi 25:
Kyl'mil (1988)<br />
Sa olet armas... (1989)<br />
Runoja (1991)<br />
Sana, kuultu muaman suus (1991)<br />
Jättie hyvä jälgi muale (1999)<br />
[[
[[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|B]]
[[
[[
▲[[Category:Kirjalližus|B]]
|