Sivun "Karjalan kieli" versielöin eroloi

Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Ei ole yhtehveduo kohendukses
Ei ole yhtehveduo kohendukses
Rivi 1:
'''Karjalan kieli''' kuuluu uralilazeh kielipereheh, kudaman kogomukses on kaksi kielijoukkuo - suomi-ugrilazet kielet da samojedilazet kielet. Kielisugulajitteluu myöte net joukot jagavutah vie muga sanottuloih kielioksih.
 
== Suomi-ugrilazet kielet ==
Rivi 16:
 
== Karjalan kielen murdehet ==
Kačo kirjutustu [[Karjalan kielen murdehet|Karjalan kielen murdehet]]<br>Karjalan kieles eroitetah 3 piämurrehtu: liygi libo livvinkarjala ([[Wp/krl/Livvin kieli|livvin kieli]]), lyydi ([[Wp/krl/Lyydin kieli|lyydin kieli]]) da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan [[Wp/krl/Tverin karjalan kieli|tverin karjalan kieli]]).
Kačo kirjutustu [[Karjalan kielen murdehet|Karjalan kielen murdehet]]<br>
Karjalan kieles eroitetah 3 piämurrehtu: liygi libo livvinkarjala ([[Wp/krl/Livvin kieli|livvin kieli]]), lyydi ([[Wp/krl/Lyydin kieli|lyydin kieli]]) da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan [[Wp/krl/Tverin karjalan kieli|tverin karjalan kieli]]).
 
Livvikse paistah Karjalan Tazavallas enimyölleh [[Anuksenlinnu|Anuksen]] da [[Priäžy|Priäžä]]n piirilöis sego [[Petroskoi|Petroskois]].
Rivi 34 ⟶ 33:
Ku kerran karjalan kieldy opastetah kaikil opastustazoloil algajen päivykodilois yliopistoloih suate; ku kerran on olemas karjalankielizii lehtii da karjalan kieldy käytetäh raadivos da televiidenies; ku kerran karjalankielisty literatuurua on olluh enne da on nygöi, kudamua karjalazet lugietah da suajah tieduo lugemizen kauti, se merkiččöy sidä, gu karjalan kieli on täyttänyh da jatkau tiedofunksien täyttämisty.
 
Karjalan kielen rikkahus da kaunehus andau vallan kuvailla eloksen kaikkii puolii parahimah tabah. Sikse ei ole kummallistu, ku karjalan kielel on piästetty ilmah erilazii korgeitazozii da merkičyksen puoles syvii kirjutuksii. Se protsessu jatkuu tänäpäigi. Täs on kohtalleh mainita se, ku karjalazet lahjoitettih kul'tuurumuailmale verrattoman suuri da kallis lahju - oma suusanalline perindö - kalevalamittahizet runot. "Kalevala"-eepossua verdaillah muailmas Gomeran "Iliadah". Tämä kai merkiččöy sidä, gu karjalan kieli on täyttänyh da jatkau esteetiekallizen funksien täyttämisty.
 
== Kielihistouries ==
Karjalan kieli on igivahnu kieli. Sen peräjuuret upotah syväle hämäräh muinažuoh. Kaikis suomi-ugrilazis kirjutettulois mustomerkilöis, midä on löydynyh täh aigah suate, karjalankielizet kirjutukset ollah toizekse vahnimat kogo suomi-ugrilazes kieliperehes. (Kaikiskaikis vahnimat ollah ungarinkielizet 1100-vuozisuan aigah kirjutetut tekstat). Karjalankielizet tuohikirjutukset, kudamii on löytty arheologat Suures Novgorodas, kuulutah 1200-1300 vuozisavoin aigoih. Kai toizet muinazet suomi-ugrilazet kirjutetut mustomerkit kuulutah myöhembih aigoih.
 
== Kirjalližuon kehitys ==
Enzimäzet karjalankielizet kniigat on piästetty ilmah 1800-luvul. Vahnimat ilmestyttih vuozinnu 1804 da 1820. Net ollah kirikköh kuulujien tevoksien kiännökset ven'an kieles karjalakse. Algajen vuvves 1870 vuodeh 1939 suate oli ilmestynnyh vägi äijy karjalankielisty literatuurua. ylenYlen aktiivizesti painettih kniigoi vuozinnu 1931 - 1939, konzu karjalan kieldy ruvettih opastamah sego Karjalas, sego Tverin alovehel.
== Karjalan kieli nygöi ==