Sivun "Vieno Fedotova" versielöin eroloi

Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Ruppijevat (pagin | kohendukset)
Ei ole yhtehveduo kohendukses
Ruppijevat (pagin | kohendukset)
Ei ole yhtehveduo kohendukses
Rivi 1:
'''Vieno Fedotova''' on karjalan rahvahan frazeolougien keriäjy da tutkii. Vieno Fedotova on Petroskoin valdivonyliopiston [[karjalan da vepsän kielen laitos|karjalan da vepsän kielen laitoksen]] enzimäine johtai.
 
== Juuret ==
On rodivunnuh 28. kezäkuudu vuvvennu 1934 Louhen piirin Kuorilakši-kyläs. Kazvoi Kalevalas, kus vuvvennu 1952 loppi keskiškolan. Hänen ven’an kielen da literatuuran opastajannu oli [[Unelma Konkka]], kudai rodih kuulužakse karjalazen rahvahanrunohuon tutkijakse, karjalazien suarnoin da itkuvirzilöin enzimäzekse tutkijakse.
 
== Opastundu da ruado ==
Vuvvennu 1952 Vieno Petrovna piäzi opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh, kus opastui ven’an kieldy da literatuurua. Yliopiston jälles ruadoi kaheksa vuottu ven’a kielen da literatuuran opastajannu Puadanen, Värtsilän da Petroskoin školis. Vuvvennu 1965 nägi ilmoituksen lehtes, ku [[Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutahinstituuttu|Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttah]] ečitäh ruadajua, kudai maltas karjalan kieldy da hänel olis korgeiškolan opastus. Händy otettih ruadoh instituutah laborantakse.
== Tutkimusruado ==
Vuvvennu 1971 Vieno Fedotova piäzi opastumah aspirantuurah suomelas-ugrilaine kielitiedo (karjalan kieli) -alale. Vuvvennu 1977 Tarton yliopistos Vieno Petrovna väitti väitöskirjan karjalan kielen frazeolougies da 19. sulakuudu vuvvennu 1978 hänes virrallizesti rodih filolougien kandiduattu.
Vieno Fedotova ruadoi [[Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutasinstituuttu|Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas]]enämbi 40 vuottu. Täh aigah oli kerätty da sellitetty suuri ainavoluaduine materjualu, oli piästetty ilmah äijy tiedokirjutustu, kirjua, sanakirjua. Kielen, literatuuran da histourien instituutas on ruokos enämbi 100 tuhattu hänen kerättyy sanakartočkua, niilöin joukos frazeolougizmua, sanondua, deskriptiivusanua.
 
== Julgavot ==
Vuvvennu nägi päivän valgien Fedotovan tiedoruado ”Karjalan kielen frazeologizmat”. <br />
 
Vuvvennu 1990 – ”Karjalan kielen virkehopin kuvuamine”. Se oli enzimäine perinpohjaine karjalan kielen virkehoppii koskii tutkimus.
Vuvvennu 19941990 – ”Karjalan Kielenkielen näyttehet”,virkehopin kudamaskuvuamine”. onSe Vienooli Fedotovanenzimäine kerättyyperinpohjaine materjualuakarjalan kielen virkehoppii koskii tutkimus. <br />
 
Vuvvennu 2000 – ”Karjalan kielen frazeolougien sanakirju”. Sih kuuluu enämbi 4 000 sanakirjutustu. Materualua sih niškoi tutkii keräi enämbi 20 vuottu da tämä materjualu on karjalan kielen kaikil piämurdehil.
Vuvvennu 1994 – ”Karjalan Kielen näyttehet”, kudamas on Vieno Fedotovan kerättyy materjualua. <br />
Vuvvennu 2001 – ”Lyhyt karjalan kielen frazeolougien sanakirju”.
 
Vuvvennu 2002 – Karjalan kielen deskriptiivuverbit -sanakirju. Sit on läs tuhattu deskriptiivuverbii.
Vuvvennu 2000 – ”Karjalan kielen frazeolougien sanakirju”. Sih kuuluu enämbi 4 000 sanakirjutustu. Materualua sih niškoi tutkii keräi enämbi 20 vuottu da tämä materjualu on karjalan kielen kaikil piämurdehil.<br />
Vuvvennu 2009 yhtes Tatjana Boikonke Vieno Fedotova luadi "Karjalan Varšinais-murtehien šanakirjaт", kudamas on enämbi 22 tuhattu sanakirjutustu.
 
Vuvvennu 2015 nägi päivän valgien Venäjä-viena-sanakirju, kudamua luajittih kaheksa karjalan kielen tutkijua da tiedäjiä.Vieno Fedotova oli erähänny niilöis da tämän sanakirjan toimittajannu.
Vuvvennu 2001 – ”Lyhyt karjalan kielen frazeolougien sanakirju”.<br />
 
Vuvvennu 2002 – Karjalan kielen deskriptiivuverbit -sanakirju. Sit on läs tuhattu deskriptiivuverbii.<br />
Vuvvennu 2009 yhtes Tatjana Boikonke Vieno Fedotova luadi "Karjalan Varšinais-murtehien šanakirjaтšanakirjan", kudamas on enämbi 22 tuhattu sanakirjutustu. <br />
 
 
[[Kategourii:Karjalazet]]