Versii 14. Ligakuuta 2016 kello 18.47 kohenda Oilikki (pagin \| kohendukset) 406 kohendustu Ei ole yhtehveduo kohendukses ← Ielembäine muutos		Versii 14. Ligakuuta 2016 kello 19.38 kohenda kumua Oilikki (pagin \| kohendukset) 406 kohendustu Ei ole yhtehveduo kohendukses Uvvembi muutos →
Rivi 1: [[File:83-мм полевой единорог образца 1805 (задняя часть).jpg\|thumb\|Bronzas luajittu pušku]] '''Bronzu''' on vasken da tinan segasulateh. Bronzannu mugai on vasken segasulateh al'umiinien, kremnien, berillien, tinan da toizien mettaloinke, paiči sinkii (se on latuni) da ~~nikel'ia~~nikelia (se on mel'hioru). Tavan mugah jogahizes bronzas on ližiä - sinkia, tinua (svintsua), fosforua da muudu. Perindöllisty tinan bronzua rahvas alettih sulattua jo Bronzukavven alus. Sana ''bronzu'' on tulluh italiankielizes sanas ''bronzo'', kudai on tulluh ~~perian~~persian ~~kielizes~~kieles, kuduas sana «berenj» merkiččöy «vaski». Bronzan sumbu on 7800-8700 kg/m³; sulattamizen lämbötila on 930—1140 °C. Rivi 9: ===Bronzu tinan kel=== Tinaine bronzu on vasken da tinan segasulateh, kuduas vaskie on enemmän. Se on yksi enzimäzis segasulatehis, kuduadu ristikanzu otti käyttöh. Moine bronzu on kova, ~~uja~~luja da suluau kebjieh. Nygöi on olemas mondu bronzan lajii, kuduas ei ole tinua. Nämmis ~~segasulatehin~~segasulatehis on kaksi libo enämbi komponentua.

Sivun "Bronzu" versielöin eroloi