Sivun "Vladimir Brendojev" versielöin eroloi

Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Ilja.mos (pagin | kohendukset)
pEi ole yhtehveduo kohendukses
Ilja.mos (pagin | kohendukset)
pEi ole yhtehveduo kohendukses
Rivi 6:
 
V. Brendojev oli roinnuhes Anuksen piirin Sammatuksen kyläs, muanruadajan perehes. Konzu [[Karjal|Karjalas ]] algavui muatalovuon kollektivizacii, hänen tuatto Jegor Semonovič Brendojev muutti perehen kel [[Petergof|Petergofah]], kus ruadoi puusepänny. Suuren Ižänmuallizen voinan allus lähti frontale. Muamo Marija Ivanovna lapsien kel tuli järilleh Karjalah, hyö ruvettih elämäh Anuksen piirin [[Mägriä|Mägriän kylän]] lähäl, Syrjä-kyläs. Suuren Ižänmuallizen voinan aigah Vladimir oli suomelazien otetul alovehel, käi suomelazeh školah, kus opastui [[Suomen kieli|suomen kieleh]]. Yhtelaigua perehes da paikallizien eläjien kel häi pagizi livvin murdehel. Konzu tuatto tuli frontalpäi, pereh lähti elämäh [[Kuittine|Kuittižen ]] kyläh. Vuonnu 1949 Vladimir loppi seiččiekluasan školan, ruadoi kodvazen puččiloinluadijannu Kuittižen tevolližuskombinuatal, tahtoi piästä muatalovusopistoh da roita agronoumakse. Ga yksi kapituanu nevvoi hänele lähtie merilaivastoh. Vladimir piäzi Belomorskan merenkulguopastuslaitokseh. Kolmen vuvven peräs sai diploman da kaksikymmen vuottu ruadoi merimiehenny kalastuslaivoil. Vuonnu 1972 rodih Karelribvod:an kalastusvardoičuslaivan kapituanakse.<br />
Vuonnu 1981 händy otettih kirjailijoinKirjailijoin Liittoh.<br />
Pahan tervehyön periä vuonnu 1983 Brendojev jätti meriruavon da läs vuottu ruadoi Nevvostoliiton tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen kielen, literatuuran da histourien Instituutas da oli Karjalan kirjailijoin Liiton Literatuurufondan täyzivaldaizennu edustajannu.<br />
Vuonnu 1986 lähti penziele da muutti Petroskoispäi Anuksenlinnah. Kuoli sie vuonnu 1990.<br /><br />