Sivun "Talkun" versielöin eroloi
Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Ilja.mos (pagin | kohendukset) Created page with "'''Talkun''' on vil’l’usyömine, kuduadu luajittih Karjalas tavan mugah kagras, ga pohjazes sidä luajittih ozrasgi. Jyvät keitettih da kuivattih päčis, sit net jauhott..." |
Ilja.mos (pagin | kohendukset) pEi ole yhtehveduo kohendukses |
||
Rivi 1:
'''Talkun''' on vil’l’usyömine, kuduadu luajittih Karjalas tavan mugah kagras, ga pohjazes sidä luajittih ozrasgi. Jyvät keitettih da kuivattih päčis, sit net jauhottih käzikivel libo jauhotettih mel’l’ičäl. Talkunjauhoh ližättih hiilavua vetty da vähäine suolua, sit rodih sagei pudro. Talkun tulou ven’an sanas толокно; ven’an kieleh se on omaksuttu suves eläjis nomadikanzois. Talkun on olluh vie evässyömizenny, konzu miehet oldih mečästämäs. Jauhot oli helpo ottua keräle da niilöin segah pidi ližätä vaigu hiilavua vetty.<ref>http://www.karjalansivistysseura.fi/li-kulttuuri/syomizet/ Syömizet. Karjalan Sivistysseura, lugiettu 20.12.2015</ref>
==Kirjalližuttu==
Vilho Jyrinoja 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia 2. SKS: Helsinki.
Ilmari Manninen 1932: Karjalaisesta ruokataloudesta. – Karjalan kirja (toim. Iivo Härkönen). WSOY: Porvoo.
Roza Nikolskaja 1990: Karjalainen keittiö. Pohjoinen: Oulu. (Karelskaja kuhna,1986)
Aino Lampinen 1953, 2. p. 1978: Karjalainen keittokirja. Maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö: Joensuu.
Pirkko Sallinen-Gimpl 2000, 2. p. 2009: Karjalainen keittokirja. Tammi: Helsinki.
Pertti Virtaranta 1958: Vienan kansa muistelee. WSOY: Porvoo.
[[Category:Wp/olo|T]]
| |||