Sivun "Okeanii" versielöin eroloi

Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Created page with "thumb|300px|right|Okeanii '''Okeanii''' - muailman oza, muantiijolline da puaksuh geopoliitiekkalline muailman aloveh, kudai on..."
 
Ei ole yhtehveduo kohendukses
Rivi 1:
[[File:Oceania_(orthographic_projection).svg|thumb|300px|right|Okeanii]]
 
'''Okeanii''' - muailman oza, muantiijolline da puaksuh geopoliitiekkalline muailman aloveh, kudai on [[Tyynimeri|Tyynen valdumeren]] keski- da lounasozis 100 suarilois da attolois.
 
== Muantiijolline olopaikku ==
Okeanii on muailman suarijoukko, kudai sijaiččou Tyynen valdumeren lounas- da keskiozis, Pohjazen muan puoliškon subtropiekkalizien levevysastieloin da Suvizen muan puoliškon lauhkieloin levevysastieloin vдlisvälis. Kogo muan jagamizen muailman ozikse mugah Okeanii yhtistetдhyhtistetäh Avstrualieh yhtenдzehyhtenäzeh muailman ozah-Avstrualii da Okeanii, vaigu toiči se miдrдtдhmiärätäh iččenдzehiččenäzeh muailaman ozakse.
 
Kogo suariloin pinduala on 1,26 miljonua km² (Avstrualinke 8, 25 miljonua km² ), vägilugu on läs 10,7 miljonua ristikanzua (Avstrualinke 32,6 miljonua ristikanzua). Muantiijon mugah Okeaniih kuulutah Melanezii, Mikronezii da Polinezii, toiči Uuvven Zelandiigi.
 
Okeaniin suaret ollah Tyynen valdumeren merilois (Koruallumeri, Tasmanan meri, Fidži-meri, Koro-meri, Solomonan meri, Uvven-Gvinejan meri, Filippinien meri) da Indien valdumeren meris (Arafuran meri).
 
 
[[Category:Wp/olo|O]]