Versii 22. Sulakuuta 2016 kello 23.39 kohenda Ilja.mos (pagin \| kohendukset) 114 kohendustu pEi ole yhtehveduo kohendukses ← Ielembäine muutos		Versii 22. Sulakuuta 2016 kello 23.45 kohenda kumua Ilja.mos (pagin \| kohendukset) 114 kohendustu pEi ole yhtehveduo kohendukses Uvvembi muutos →
Rivi 1: [[File:Морошка.jpg\|thumb\|Muur'oi]] '''Muur’oi''' (kysty muarjua sanotah šl’uboi) on monivuodine heiniävyӧs kazvi roduu Rubus (Vagoi) Rovzuvärin perehys. ~~Ilmanigäzit~~Ilmanigäzet sen nimet oldih “jantari”, “suonsilmät”. Pohjazis alovehis oli nimi ~~“cuarin~~"čuarin ~~muarju”~~muarju". ~~Rahvahan~~Rahvas ~~nimet sen~~sanotah ~~muarjan:~~muarjua ~~“pohjazen~~"pohjazen ~~apel’sinu”~~apel’siinu", ~~“arktikan~~"arktikan ~~vagoi”~~vagoi". ==Kuvavus== ~~Muur’ӧi~~Muur’oi on pienikazvoine, ~~kuduan~~sen korgevus on yli 20 sm. Korzi on vihandu da muzavanvihandu, hoikkei, oigeikko. ~~Sel~~Sil on 2-3 lehtie da yksi valgei kukkaine.▼ Kukkazet ollah keskenormuzet, yksinäzet, valgiet, yksisugupuolizet. Emehenkukat da hyӧdenkukat kazvetah erikazvoksil; ~~izäkukkazet~~ižäkukkazet ollah suurembi emäkukkazii. Emehty da hyӧdehty on äiju; tuppie da kukanlehtie on viiziembi. Muur’ӧi kukkiu kezakuul. Pӧlytetäh kukkazii bӧbäkät. Muarjat kypsetäh 40-45 päiviä. Lehtet ollah rupiškoit jygrinainepočkiennägӧzet, viizilabavutut.▼ ▲Muur’ӧi on pienikazvoine, kuduan korgevus on yli 20 sm. Korzi on vihandu da muzavanvihandu, hoikkei, oigeikko. Sel on 2-3 lehtie da yksi valgei kukkaine. ▲Kukkazet ollah keskenormuzet, yksinäzet, valgiet, yksisugupuolizet. Emehenkukat da hyӧdenkukat kazvetah erikazvoksil; izäkukkazet ollah suurembi emäkukkazii. Emehty da hyӧdehty on äiju; tuppie da kukanlehtie on viiziembi. Muur’ӧi kukkiu kezakuul. Pӧlytetäh kukkazii bӧbäkät. Muarjat kypsetäh 40-45 päiviä. Lehtet ollah rupiškoit jygrinainepočkiennägӧzet, viizilabavutut. Andin on ruskei (ruohkahko) libo oranževoi (kypsi) muarju diametrua läs 1-2 sm. hoikien kuorenke da kovien siemenienke; kaččojen se on gu vagoin muarju. Kypset muarjat ollah gu puhtas jantari. Muarjan mehu on oranzevoi, ylen magei. Kerätäh muarjӧi heinykuul. Muur’ӧi on levinnyh kaikkie Pohjastu muan puoliskuo myӧ. Voibi ~~vastata~~nähtä ~~muur’ӧidu~~muur’oidu ~~keskijevropan~~Keski-Jevroupan ~~puolen~~puolel ~~Ven’an~~Ven’al, ~~Sibirias~~Sibiries, ~~Belorussias~~Valgo-Ven'al. Tavallizinnu kazvin elokohtinnu ollah sfagnumsuot, kudamis sežo kazvetah ~~bagul’niiku~~bagul’niekku da guarbalo. Meččykanat da mečoit suvaijah ~~net muur’ӧikot~~muur’oikkoloi. Kypsis muarjӧs on: zuahariet, valgiet, organičeskoit muigeimehet (juablokku da limonu), vitamiinat (C,B,PP,A), mineraliet ozat (kalii, fosforu, raudu da toizet). Muur’ӧn muarjas on vitamiinua C äijembi gu apel’sinas kolmenkerran. Rivi 16: Lehtet ollah veriazettujaizet, ruanusaubuattujaizet, heldievastavuttozet nuadobjat. Lehtis da varbazis voit varustua heinykeittie, kudamien avul piästetäh vačan kivuskis, počkien voimattumaksis, paskas. Lehtet ollah kuzenajajat da avvutetah ruanoin kӧčӧityӧ, seižatuttua veri. Čuajukse zavaritah muur’on tuppii. Lehtikeittien da muarjӧin avul parandetah kai tervehys. Sendäh, gu mehus on äiju zuaharii, se on ylen magei. Syvväh muarjoi kypsehyy. Talvekse muarjoi kylmätetäh da livotetah. Sendäh, gu muarjois on ~~äiyu~~äijy muijumehtu, niidu voibi hätken pidiä livos. Muarjois keitetäh varen’n’ua, mehuu, povidlua, džemua. Suomes da Ven’as azutah muur’oinviinua da likӧrua. Muur’oi oli Aleksandr Puškinan armas muarju ~~Aleksandran Puškinan~~. On kuulužu, ~~kuolemižellen (~~enne ~~kuoldu)~~kuolendua häi kyzyi livymuur’oidu. Suomen D’engundvorčas azutah ~~dengu~~ 2 ~~euro~~jevron dengukolikkuo, ~~kuduale~~kuduas on muur’oinkuva. Sen ~~dizainer~~dizaineru on Raimo Heino. [[Category:Wp/olo]]

Sivun "Muur'oi" versielöin eroloi