Sivun "Maido" versielöin eroloi
Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Ei ole yhtehveduo kohendukses |
Ei ole yhtehveduo kohendukses |
||
Rivi 7:
[[File:Vermeer - The Milkmaid.jpg|thumb|250px|[[Johannes Vermeer|Vermeeran]] ''Maidotyttö'']]
Maiduo on säilytetty hapattamal [[maidohappobakteerii|maidohappobakteerieloin]] libo drožein avul hapanmaijokse. Maiduo käytettih jo enne vuottu 6500 eaa. Padoih jiännyöt orguanizet jiändehet tovistetah, gu lypsämine oli suosittu alovehil, kudualois lehmät oldih tavallizimbii migu lambahat da vuohet<ref>[http://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature07180.html Earliest date for milk use in the Near East and southeastern Europe linked to cattle herding] Nature.com</ref>.
== Maijon minerualuainehet ==
Maijos on äijy minerualuainehtu, ezim.: kal’tsiedu, magniedu, kaliedu, fosforua, hluorua da rikkii.
Kal’tsii on maijon ylen tärgei aineh. Sidä maijos on 100 – 140 mg%. Sen miäry riippuu lehmän syömizes, rovus da vuvvenaijas. Kezäl maijos on vähembi kal’tsiedu, kuin talvel.
Fosforua maijos on läs 74 – 130 mg%. Sen miäry riippuu lehmän syömizes da rovus.
Magniedu maijos on vähän: 12 – 14 mg%. Se on tärgei aineh.
Kaliedu maijos on läs 135 – 170 mg%, natriedu 30 – 77 mg%, hluorua on 90 – 120 mg%.
==
Maijon ominažuot ==
Hyvä maido on ilmai šakšuu da hiudalehii. Sen väri on valgei.
Maijon maguh da hajuh vaikutetah lehmän rodu, tervehys, syömine, maijon säilytysolot dmi.
== Maijon käyttämine ==
Maiduo käytetäh erilazien pudroloin valmistamizes. Sidä ližätäh čuajuh da koufeih. Maijos luajitah äijy syömisty, ezim. juustuo, sliuhkoi, kannatestu, ruahtuo, r’aženkua, ruahtomaijonvetty, kefiirua, jogurtua, hapainmaiduo imi.
== Mielenkiindozet faktat ==
Äijien kanzoin starinois kuulužat jumalat juodih žiivattoin maiduo (ezim. Zevsua syötettih kozan maijol).
Vuonnu 1923 vägevy mies Bernard Manfadden kirjutti žurnualah kirjutuksen, kudamas häi kuččui vastelypsettyy maiduo tovvelizekse ”väin eleksiirakse”.
[[Category:Wp/olo|M]]
| |||