Sivun "Kägöisalmi" versielöin eroloi

Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Created page with "thumb|500.px|alt=Kägöisalmi|Kägöisalmi '''Kägöisalmi''' (ven. ''Приозерск'', suom. ''Käkisalmi'', ruoč. ''Kexholm'') on..."
 
Ei ole yhtehveduo kohendukses
Rivi 12:
=== Histourii ===
 
A.N.Kirpičnikovan da myöhembi A.I. Saksan luajittuloin muinažuontiijollizien kaivamizien mugah voi luadie päätöksen sit, gu jo XII-vuozisuan aigua Korela-linnan kohtas oli karjalazien eländykohtu. Aigukirjoin da hroniekoin tiedoloin mugah, on tijettävy, gu vuvvennu 19251295 Sigurd Loken komadas olijat ruoččilazet ritarit ryöstettih Vuoksan suus olijan mittuzenlienne lujitetun eländykohtan. Sigurd Loken oli Viipurin linnan vaste luajitetus garnizonas. Ruoččilazen aigukirjas täl eländykohtal on Kexholm-nimitys, ven’alazes aigukirjas – Korela-nimi. Tämä eländykohtu oli yksi korelaheimon myöndy- da poliitiekkukeskuksis. Tänä vuonnugi Novgorodan rahvas suadih sen muan järilleh, ga vuvvennu 1310 Uzerva-Vuoksa joven randah nostettin uuzi linnu vahnan linnan sijah.
XV-vuozisuan lopukse Korela oli Novgorodan tazavallan Vadjan viijenden pohjazen ozan (Korelan puolen) haldivollizennu keskuksennu (myöhembi – Korelan kunnan keskuksennu). Kundah kuului 7 haldivollistu pogostua, kudamis oli enämbi 300 eländykohtua.
Vuvvennu 1568 tiedoloin mugah linnas oli 406 erilazien ristikanzoin taloidu. Oli nelli manasterii da yksi kirikkö.<br />