Versii 30. Ligakuuta 2015 kello 18.30 kohenda Ilja.mos (pagin \| kohendukset) 114 kohendustu pEi ole yhtehveduo kohendukses ← Ielembäine muutos		Versii 30. Ligakuuta 2015 kello 18.38 kohenda kumua Ilja.mos (pagin \| kohendukset) 114 kohendustu pEi ole yhtehveduo kohendukses Uvvembi muutos →
Rivi 19: Karjalan kieles eroitetah 4 piäkieldy: liygi ([[Wp/krl/Livvin kieli\|livvin kieli]]), lyydi ([[Wp/krl/Lyydin kieli\|lyydin kieli]]), varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh) da tiveri-karielan ([[Wp/krl/Tverin karjalan kieli\|tverin karjalan kieli]]). Livvikse paistah Karjalan Tazavallas [[Wp/krl/Anus\|Anuksen]], [[Wp/krl/~~Präžä~~Priäžy\|~~Präžä~~Priäžä]]n, [[Wp/krl/Pitkyrandu\|Pitkyrannan]] da ~~paikoittain~~ Suojärven rajonois. Lyydiläzien ~~eloipaikat~~elopaikat ollah [[Oniegujärvi\|Oniegujärvi]]n päivänlaskurannikol. Varzinkarjalastu piämurrehtu käytetäh [[Karjalan tazavaldu\|Karjalan Tazavallan]] pohjazembil liygiläzis da lyydiläzis alovehil da sidä paici Tverin alovehil. == Kielenkäyttö == Joga kielen elokseh, mugaže i karjalan kielen elokseh, kuuluu kielele tarkoitettuloin tavoittehien täyttämine, kudamii on moni. Tärkimih niilöis kuulutah: olemine rahvahan kommunikatiivizennu välinehenny; olemine tiedovälinehenny; olemine esteetiekallizennu välinehenny. Kuibo karjalan kieli täyttäy nämmii piätavoittehii? ~~Ihan kunnolleh.~~ Karjalazet ijän kaiken ollah paistu omah karjalan kieleh. Hyö jätettih oma kieli paistavakse nygyzile karjalazile sugupolvile. Tänäpäi karjalazet jatketah paista toine toizenke omal muamankielel. Sanottu ~~merkiccöy~~merkiččöy sidä, ~~što~~gu karjalan kieli on ainos täyttänyh da jatkau kommunikatiivizen funksien täyttämisty. Ku kerran karjalan kieldy opastetah kaikil opastustazoloil algajen päivykodilois yliopistoloih suate; ku kerran on olemas karjalankielizii lehtii da karjalan kieldy käytetäh raadivos da ~~televiidies~~televiidenies; ku kerran karjalankielisty literatuurua on olluh enne da on nygöi, kudamua karjalazet lugietah da suajah tieduo lugemizen kauti, se ~~merkiccöy~~merkiččöy sidä, ~~što~~gu karjalan kieli on täyttänyh da jatkau tiedofunksien täyttämisty. Karjalan kielen rikkahus da kaunehus andau vallan kuvailla eloksen kaikkii puolii parahimah tabah. Sikse ei ole kummallistu, ku karjalan kielel on piästetty ilmah erilazii korgeitazozii da ~~merkicyksen~~merkičyksen puoles syvii kirjutuksii. Se ~~prosessu~~protsessu jatkuu tänäpäigi. Täs on kohtalleh mainita se, ku karjalazet lahjoitettih kul'tuurumuailmale verrattoman suuri da kallis lahju - oma suusanalline perindö - kalevalamittahizet runot. "Kalevala"-~~eepostu~~eepossua verdaillah muailmas Gomeran "Iliadah". Tämä kai ~~merkiccöy~~merkiččöy sidä, ~~što~~gu karjalan kieli on täyttänyh da jatkau esteetiekallizen funksien täyttämisty. == Kielihistouries == Karjalan kieli on igivahnu kieli. Sen peräjuuret upotah syväle hämäräh muinažuoh. Kaikis suomi-ugrilazis kirjutettulois mustomerkilöis, midä on löydynyh täh aigah suate, karjalankielizet kirjutukset ollah toizekse vahnimat kogo suomi-ugrilazes kieliperehes. (Kaikis vahnimat ollah ungarinkielizet 1100-vuozisuan aigah kirjutetut tekstat). Karjalankielizet tuohikirjutukset, kudamii on löytty arheologat Suures Novgorodas, kuulutah 1200-1300 vuozisavoin aigoih. Kai toizet muinazet suomi-ugrilazet kirjutetut mustomerkit kuulutah myöhembih aigoih == Kirjalližuon kehitys == Enzimäzet karjalankielizet kniigat on piästetty ilmah 1800-luvul. Vahnimat ilmestyttih vuozinnu 1804 da 1820. Net ollah kirikköh kuulujien tevoksien kiännökset ven'an kieles karjalakse. Algajen vuvves 1870 vuodeh 1939 suate oli ilmestynnyh vägi äijy karjalankielisty literatuurua. ylen aktiivizesti painettih kniigoi vuozinnu 1931 - 1939, konzu karjalan kieldy ruvettih opastamah sego Karjalas, sego Tverin alovehel. == Karjalan kieli nygöi == Algajen vuvves 1990 Ven'an yhtehiskunnallizen poliitiekan muutoksen jälgeh se prosessu on ruvennuh elbymäh uvvessah. Aktiivizesti painetah karjalankielisty literatuurua. Sih joukkoh kuuluu ei vaiku kaunehliteratuuru, opastusliteratuuru da muu literatuuru, no i hengelline literatuuru. Karjalan kielel eripainoksinnu on piästetty ilmah kai Uvven Sanan piäozat. Kogonah yhteläzenny kniigannu Uuzi Sana ilmestyy vuvven [[Vuozi 2003\|2003]] algupuoles. Karjalan kieli, kui i joga elävy kieli, on kehittyi sistiemu. Kielen kehitysty äijäl kannatetah opastuslaitokset, kai kommunikatiivizet viestivälinehet da toizet eloksen puolet. No parahaci kielen kehitysty kannatetah rahvahan eloksen tavat da kul'tuuruperindöt. <!-- Miul juohtui mieleh netshih tekstah, jotta ylen tärgie dielo oliz luadie karjalan kirjakieli, kudamua kniigazis, televiizoris da radios libo ~~shkolaopassukses~~školaopassukses käytettähes. Ilmai kirjakieldä ei kieli säily. Ennen voinua Ven´an mual taki jo yhemmoini kirjakieli luajittih a netshidä ei vai otettu käyttöh. Sanottih, jotta rahvas eri hierulois ei ellennedä libo ei suvaitsheda kieldä kudain eule ihan samammoini oman paginluadun ker. A mugahai ainos kaigil kielil on roinnuh. Jogahizes kieles omat murdehet ollah a neniien pohjal on siid yksi kirjakieli luajittu. I ielleh suahah inehmizet kois omal murdehel paissa vai himoittannou ga. --> == Kirjaimikko == {\| style="font-family:Arial Unicode MS; font-size:1.4em; border-color:#000000; border-width:1px; border-style:solid; border-collapse:collapse; background-color:#F8F8EF" Rivi 85 ⟶ 89: \|} ==~~Aiheesta~~Aihies toiziel== * [http://livviki.karelia.ru/language/k1.shtml Karjalan kieli] * [http://elibrary.karelia.ru/book.shtml?levelID=034005&id=2071&cType=1 Karjalan gruammatikku]

Sivun "Karjalan kieli" versielöin eroloi