Sivun "Karjalan kieli" versielöin eroloi
Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Kawtaj (pagin | kohendukset) pEi ole yhtehveduo kohendukses |
|||
Rivi 17:
Livvikse paistah Karjalan Tazavallas [[Wp/krl/Anus|Anuksen]], [[Wp/krl/Präžä|Präžä]]n, [[Wp/krl/Pitkyrandu|Pitkyrannan]] da paikoittain Suojärven rajonois.
Lyydiläzien eloipaikat ollah [[
Varzinkarjalastu piämurrehtu käytetäh [[Wp/krl/Karjalan tazavaldu|Karjalan Tazavallan]] pohjazembil liygiläzis da lyydiläzis alovehil da sidä paici Tverin alovehil.
Rivi 35:
Enzimäzet karjalankielizet kniigat on piästetty ilmah 1800-luvul. Vahnimat ilmestyttih vuozinnu 1804 da 1820. Net ollah kirikköh kuulujien tevoksien kiännökset ven'an kieles karjalakse. Algajen vuvves 1870 vuodeh 1939 suate oli ilmestynnyh vägi äijy karjalankielisty literatuurua. ylen aktiivizesti painettih kniigoi vuozinnu 1931 - 1939, konzu karjalan kieldy ruvettih opastamah sego Karjalas, sego Tverin alovehel.
Algajen vuvves 1990 Ven'an yhtehiskunnallizen poliitiekan muutoksen jälgeh se prosessu on ruvennuh elbymäh uvvessah. Aktiivizesti painetah karjalankielisty literatuurua. Sih joukkoh kuuluu ei vaiku kaunehliteratuuru, opastusliteratuuru da muu literatuuru, no i hengelline literatuuru. Karjalan kielel eripainoksinnu on piästetty ilmah kai Uvven Sanan piäozat. Kogonah yhteläzenny kniigannu Uuzi Sana ilmestyy vuvven [[
Karjalan kieli, kui i joga elävy kieli, on kehittyi sistiemu. Kielen kehitysty äijäl kannatetah opastuslaitokset, kai kommunikatiivizet viestivälinehet da toizet eloksen puolet. No parahaci kielen kehitysty kannatetah rahvahan eloksen tavat da kul'tuuruperindöt.
| |||