Sivun "Aigu" versielöin eroloi
Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Mashoi7 (pagin | kohendukset) Created page with "200px|thumb|[[Kormaničuasut|Kormaničuasut.]] '''Aigu''' on fiiziekan perussuurus, kuduan yksikkö on sekundu <ref nam..." |
(Ei ole nimittumii eroloi)
|
Versii 31. Oraskuuta 2016 kello 10.55
Aigu on fiiziekan perussuurus, kuduan yksikkö on sekundu [1][2].
Aijanlaskun histourii
Aigua on ezmäi miärätty sen kaikkii selgielöimbis merkilöis, suutkinnu (päivän da yön vaihtelunnu) da vuvvenaijoinnu, min pohjal on luajittu kalenduaroi. Vahnimbatgi tiijetyt sivilizaciet ollah juattu aigua kuuloikse da čuasuloikse. 3000 vuottu vahnois babilonielazis tekstois kirjutetah kui kuun 7., 14., 21. ja 28. päivy ollah lebopäivät; nedälitgi ollah sit oldu käytös jo hätken.
Aigu fiiziekas
Fiiziekas perussuurus aigu (lat. tempus, tunnus t) miäritelläh tapahtumien välizenny loittozuksennu aiguavaruksen nelländel akselil. Einsteinan sumban suhtelližusteorien vuoh aigua ei voi ezittiä niminny muunnu kui aiguavaruon vuittinnu.
Lähtehet
- The International System of Units (SI) NATIONAL INSTITUTE OF STANDARDS AND TECHNOLOGY. Viitattu 15.2.2013.
Viittehet
- ↑ Taylor, Barry N. & Thompson, Ambler (toim.): The International System of Units (SI), 2008, s.19
- ↑ International Bureau of Weights and Measures: SI-sekunti
Kirjalližuttu
- Aikakirja 2007 Helsingin yliopiston almanakkatoimisto.
- Whitrow, G. J.: Ajan historia: Ajankäsitykset esihistoriasta meidän päiviimme. {{{Ilmahpiästäi}}}, 1998. ISBN 951-884-234-5.
Aihies muijal
- Nettukalenduaru.
- Ilkka Niiniluoto: Ajan lyhyt filosofia. Tieteessä tapahtuu 1/2000.
- Aigu eri puolil muailmua. Šablonu:En
- Aigu eri puolil muailmua.