Eino Leskinen
Eino Leskinen (21. tuhukuudu 1904, Jovensuu – 15. kylmykuudu 1971, Helsinki) oli suomelaine kielentutkii, pidi luvenoloi yliopistos.
| Eino Leskinen | |
|---|---|
 | |
| Ammatti: | kielitieteilijä |
| Rodivui: | 1904 |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 1971 |
Leskinen opastui školas Jovensuus da Mikkelis. Helsinkin yliopistos häi opastui suomen kieleh da sen sugukielih. Vuvvennu 1928 rodih filosoufien kandiduatakse. Vuvves 1925 algajen 12 kezän aigah Eino Leskinen kävyi matkoih Suomen puolizeh Raja-Karjalah, tuttavui Suomeh elämäh tulluzien karjalazien pagolazienke.
Vuozinnu 1930-1940 Leskinen oli ruavos Suomelazen Kirjalližuon Seuras, häi oli karjalasmurdehien sanakniigan toimittajannu. Sih aigah sanakniigah niškoi oli valmistettu läs 350 foliosivuu käzikirjutustu. Leskinen toimitti Karjalan kielen näytteitä -sarjan, kuduah kuului kolme ozua. Net nähtih päiväzenvalgien vuozinnu 1932-1936.
Voinan jälles vuozinnu 1945-1957 Eino Leskinen pidi suomen kielen luvendoloi Yhteskunnallizes Kogiesškolas. Sen jälles eläkkehel piäzemizessäh ruadoi Helsinkin yliopistos. Leskinen keräi äijän karjalankielisty materjualua. Keriändypaikoinnu oldih Tulemjärvi, Imbilahti, Puadenen Sellin kylä, Rebol’a, Jyškyjärvi, Oulangu, Pistojärvi da Kiestinki. Leskinen kirjutti kirjutustu murdehien keriämizes, Tulemjärven murdehis da rahvahanrunohuos.
Julgavot: kohenda
- Tulemajärven murteen vokalismi, Helsinki 1933
- Metsästys ja kalastus ; eripainos. Helsinki 1934
- Jussi Turunen 5.6.1903-29.6.1936 ; mustokirjutus, luadijat Eino Leskinen ja Yrjö Vuorjoki. Helsinki 1936
- Suomen heimotyöstä vv. 1931-36 ja sen johtavista periaatteista : esitelmä V:n suomalais-ugrilaisen kulttuurikongressin heimotyön ja ulkokansalaisasian harrastuspiirin kokouksessa Tallinnassa 26. kesäkuuta 1936. Helsinki 1936
- Karjalan kieleen kohdistuneesta tutkimuksesta ja harrastuksesta, eripainos. Helsinki 1937
- Karjalan kielen uusi kirjaimisto. Helsinki 1937
- Vanhimmat tunnetut karjalan kielen sanastot. Helsinki 1937
- Entisajan metsänkäynnistä ja kalastuksesta Ilomantsin itäosissa. Helsinki 1938
- Karjalan kirjakielen oikeinkirjoituskysymys Neuvostovenäjällä ; eripainos Virittäjä № 3. Helsinki 1938
- Itä-Karjalan historiaa kielentutkimuksen valossa teoksessa Karjalan historiaa. Gummerus 1938
- Karjalan kirjakielen ortografiakysymys Neuvosto-Venäjällä. Sordavala 1938
- Lisiä karjalankielisen kirjallisuuden historiaan : tietoja oikeauskoisen lähetysseuran Arkangelinkomitean julkaisutoiminnasta 1890-luvulla. Helsinki 1938
- Kappale karjalankielisen kirjallisuuden historiaa ; eripainos Virittäjä № 1-2. Helsinki 1939, tävvendetty eripainos 1939
- Tietoja v. 1820 Tverin-karjalan murteella ilmestyneen Matteuksen evankeliumin kääntäjästä (Grigorij Jefimof Védenskij) ; eripainos Virittäjä № 3. Helsinki 1939
- Itäkarjalaismurteiden näytteitä. Helsinki 1956
Toimitusruavot: kohenda
- Savo-karjalaisten lauluja ; toim. Taneli Kuusisto, Eino Leskinen ja Arvo Saikkonen. Helsinki 1928
- Karjalan kielen näytteitä. 1, Tverin ja Novgorodin karjalaa. Helsinki 1932
- Karjalan kielen näytteitä. 2, Aunuksen ja Raja-Karjalan murteita. Helsinki 1934
- Karjalan kielen sanakirjan artikkelien luonnoksia. Helsinki 1934
- Karjalan kielen näytteitä. 3, Ent. Poventsan ja Kemin kihlakuntien karjalaismurteita. Helsinki 1936